Viranomaisten koronamääräykset saavat aikaan force majeure-tilanteen yhä useammin

Koronaviruksen aiheuttamat tilanteet ovat viime päiviin asti olleet harvoin force majeure eli ylivoimaisen esteen tilanteita. Kauppakamarit voivat antaa olosuhdetodistuksia koskien force majeur -tilannetta. Lue pikaohje tilanteisiin tästä artikkelista!


Ylivoimaisen esteen kynnys on korkea

Jos yritys tai kuluttaja on omalla päätöksellään koronaan varautuessaan peruuttanut tilauksen, on asiaan sovellettu sopimuksen peruutusehtoja tai niiden puuttuessa oikeustoimilakia. Oikeustoimilain mukaan tilauksen voi yleensä peruuttaa kunnes toimittaja on merkittävästi sitonut resursseja sen toteuttamiseen. Syntyneitä kuluja voi joutua korvaamaan.

Valmiuslait tulevat lisäämään ylivoimaisen esteen tilanteita

Valtioneuvoston päätettyä valmiuslainsäädännön käyttöönotosta sekä viranomaisten (esimerkiksi AVI) annettua jo määräyksiä tartuntatautilain perusteella, on tilanne muuttumassa. Esimerkiksi AVI:n päätös 17.3.2020 (voimaan 18.3.2020) kieltää yli 10 hengen tilaisuudet estää usean yrityksen toiminnan. Vastaavasti monet muutkin edellä mainitut lainsäädäntöön perustuvat päätökset voivat muodostaa ylivoimaisen esteen eri toimialoilla ja toiminnoissa. Näitä rajoituksia on todennäköisesti tulossa lisää lähiaikoina.

Voivatko ylivoimaiseen esteeseen vedota molemmat osapuolet?

Yleensä ylivoimaiseen esteeseen vetoaa toimittaja-osapuoli. Koronatilanteessa viranomaisten määräykset voivat saada tilaajankin vetoamaan ylivoimaiseen esteeseen monilla toimialoilla. Esimerkiksi tapahtumajärjestäjän toiminta estyy kokoontumiskiellon seurauksena, jolloin se katsoisi voivan vedota ylivoimaiseen esteeseen ja olla maksamatta toistaiseksi tilavuokria tai peruuttaa jo sovittuja esiintymisiä ilman korvausvelvollisuutta. Onko tämä mahdollista?

Lue ensin sopimusta

Mikäli sopimukseen on kirjattu force majeure lauseke, sen sanamuoto sanelee missä tilanteissa osapuolet voivat vedota ehtoon. Usein ehtoon voivat vedota molemmat osapuolet. Syytä on muistaa että mikäli sopimuksen osapuoli haluaa vedota esimerkiksi koronavirukseen ylivoimaisena esteenä, osapuolen on pystyttävä osoittamaan, millä konkreettisella tavalla virus on estänyt sopimuksenmukaisen suorituksen tekemisen.

Kauppalaeista voi olla apua

Jos erillistä force majeure-lauseketta ei ole ja sopimukseen sovelletaan Suomen lakia niin vastausta on haettava kansallisesta kauppalaista, muusta lainsäädännöstä ja sopimusoikeuden yleisistä opeista. Kauppalait koskevat lähtökohtaisesti tavarakauppaa mutta niiden ilmentäviä periaatteita on tietyssä määrin sovellettu myös palvelutoimituksiin. Suomen kansallisen kauppalain 23 ja 57-58 §:t käsittelevät ylivoimaisen esteen tilannetta mutta eivät selkeästi ota kantaa ostajan asemaan. Kansainvälisen kauppalain 79 § on selkeämpi; se toteaa suoraan että force majeure voi olla kummallakin sopijapuolella. Kansainvälistä kauppalakia sovelletaan jos osapuolet ovat eri maista ja ne ovat liittyneet lakia koskevaan sopimukseen (CISG).

Muu lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö

Kauppalakien ohella sopijapuoli voi vedota oikeustoimilain 36 §:n sopimusehdon kohtuullistuttamiseen. ”Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat”.

Myös spesiaalilainsäädännössä on kohtuullistuttamispykäliä kuten liikehuoneiston vuokralain 5 §: ”Jos vuokrasopimuksen ehdon soveltaminen olisi vuokrasuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaista tai muutoin kohtuutonta, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta”. Kannattaa kuitenkin muistaa, että yritysten välisten oikeustoimien kohtuullistaminen oikeudessa on harvinaista.

Sopimusoikeuden yleisten oppien ja oikeuskäytännön puolelta voisi ostaja saada tukea esimerkiksi niin sanotusta edellytysopista. Jos oikeustoimen edellytykset putoavat pois, on sopimus purettavissa (KKO 2012:1). Myös niin sanotun perusteettoman edun konstruktio voisi tulla käyttöön – jos ostaja joutuisi maksamaan, vaikka ei saisi suoritusta myyjältä.

Nopean ratkaisun kannalta ongelmana on, että viime kädessä tulkinnan kauppalaeista tai sopimusoikeuden yleisistä opeista tekee tuomioistuin.

Ylivoimaisen esteen käsite

Ylivoimaisella esteellä (force majeure) tarkoitetaan sopimusoikeudessa sopimuksen osapuolista riippumatonta, odottamatonta ja poikkeuksellista tapahtumaa, joka estää sopimuksenmukaisen suoritusvelvollisuuden täyttämisen siten, että tämän vaikutuksen torjuminen on osapuolen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Sopimusosapuolen on tällaisessa tilanteessa mahdollista vapautua suoritusvelvollisuudestaan.

Kauppakamarin todistus

Kauppakamarit voivat antaa todistuksia koskien force majeure -tilannetta. Niissä kauppakamari vahvistaa tietyn tapahtuman olemassaolon, kun saa tästä riittävän näytön. Se sitten onko puheena oleva asia ylivoimainen este riippuu edellä kerrotuin tavoin yksittäisestä tilanteesta ja osapuolten sopimusehdoista.

Yhteenveto force majere -tilanteesta

Jos harkitset, onko käsillä ylivoimaisen esteen tilanne niin;

  1. Lue ensin tehtyä sopimusta – onko siellä force majeure ehto. Osapuolten välinen sopimus syrjäyttää tahdonvaltaisen lainsäädännön kuten kauppalait.
  2. Jos sopimuksessa ei ole force majeure-ehtoa, voi siihen vedota kauppalakien pohjalta. Tällöin ostajan mahdollisuus vedota force majeureen kotimaan kaupassa on tulkinnan varainen.
  3. Ostaja voi vedota oikeustoimilain ja muun erityislainsäädännön kohtuullistuttamispykäliin ja edellä selostettuihin edyllytys- ja perusteettoman edun oppeihin ja oikeuskäytäntöön. Viime kädessä tulkinnan asiassa tekee tuomioistuin.
  4. Muista että ylivoimaiseen esteeseen vetoava osapuoli joutuu näyttämään toteen esteen olemassaolon.