17.07.2026 08:30
Jussi Seppälä
toimitusjohtaja, LähiTapiola Länsi-Suomi
Mitkä ovat tällä hetkellä merkittävimmät riskit, joihin Länsi-Suomen yritysten tulisi varautua?
Kun maailma myllertää ja pakka on sekaisin, tärkeintä on pitää oma kotipesä kunnossa ja mahdollisuudet kirkkaina mielessä. Kun uskotaan parempien aikojen koittavan, on hyvä kysyä itseltään ollaanko valmiita siihen, jos yhtäkkiä näkymä muuttuukin positiiviseksi. Kauan on odotettu tilanteen muuttumista ja patoutuneita tarpeita puretaan pitkään, kun kysyntä alkaa kasvamaan.
Lyhyellä ajalla inflaatio on noussut maailmalla, ja vaikka se ei vielä juuri vaikuta laajasti Suomessa, niin raaka-aineiden ja polttoaineiden hinnassa se jo kirjoitushetkellä näkyy. Rahoituksen ja pitkäaikaisten sopimuksien suhteen on hyvä tarkistaa mihin ne on sidottu. Hajauttaminen on tärkeää niin sijoittamisessa kuin varautumisessakin. Kun maailma muuttuu kovaa kyytiä, tulisi myös henkilöstön osaaminen ja valmius pitää sellaisella tasolla, että yritys pysyy kilpailukykyisenä esimerkiksi tekoälyn suhteen.
Miten vakuutusyhtiö näkee varautumisen ja ennakoivan riskienhallinnan vaikutuksen yrityksen taloudelliseen kestävyyteen ja vakuutettavuuteen?
Kun asiat ovat kunnossa, on se paras tapa varautua niin yritys- kuin yksilötasollakin. Kun riskit on hyvin kartoitettu ja turvallisuustilanne kartoitettu, on vakuutettavuus helpompaa. Sillä on todella suuri merkitys pärjäämisen kannalta tulevaisuudessa – tässä on vuosien mittaan paljon otettu askelia eteenpäin. Sanoisin, että on parempi hoitaa asiat ennakkoon kuin maksaa jälkikäteen.
Jos antaisit yhden konkreettisen neuvon yritysjohdolle vuodelle 2026, mikä olisi tärkein askel otettavaksi?
Rohkeutta kasvuun! Ollaan rohkeita, otetaan rohkeita askelia kasvuun sekä tuetaan kasvuyrityksiä. Tähän on LähiTapiolassakin panostettu – hallitusti rohkeita riskejä ja kasvetaan, jotta viedään Suomea eteenpäin.
Terja Tähtivuori
asiakkuuspäällikkö yritysasiakkaat, OP Länsi-Suomi
Miten arvioitte Länsi-Suomen yritysten taloudellista varautumista epävarmuuksiin, kuten suhdannevaihteluihin, korkotason muutoksiin tai äkillisiin kriiseihin?
Yritysten varautuminen epävarmuuksiin on kehittynyt viime vuosien kriisien seurauksena. Tässä on luonnollisesti vaihtelua toimialoittain ja yrityksen koosta ja iästä riippuen, mutta yleisellä tasolla varautuminen on hyvällä tasolla. Neuvotteluissa käydään hyviä keskusteluja asiakkaiden kanssa esimerkiksi korkosuojaamisesta sekä kassanhallinnasta.
Miten varautuminen ja ennakoiva talouden suunnittelu näkyvät yrityksen rahoituksessa ja pankkisuhteessa?
Vaikuttaako se käytännössä luotonsaantiin tai rahoituksen ehtoihin? Mikäli asiakas hallitsee riskejään, pankilla on pienempi luottoriski ja tämä näkyy myös rahoituksen järjestymisessä ja osaltaan koko pankkisuhteessa. Pankilla on omat luottopolitiikat joita noudatetaan, mutta selvää on, että rahoitusrakenne on sitä joustavampi mitä paremmin yritys on ennakoinut talouttaan. Pankkiin kannattaa myös olla hyvissä ajoin ennakkoon yhteydessä, mikäli taloudelliseen tilanteeseen on tulossa heikentäviä muutoksia.
Jos antaisit yhden konkreettisen neuvon yritysjohdolle vuodelle 2026, mikä olisi tärkein askel otettavaksi?
Seuraa yrityksen kassavirtaa aktiivisesti ja reagoi mahdollisuuksien mukaan ennakkoon. Hyvä aika investoinneille on nyt, kun muut vielä jarruttelee.
Max Moiseev
tietohallintojohtaja, Helsingin seudun kauppakamari
Miten määrittelisit yrityksille tärkeimmät varautumisen painopisteet juuri nyt ja missä suomalaisyritykset ovat toteutuksessa vielä haavoittuvia?
Huoltovarmuuskeskuksen tämän vuoden tammikuussa julkaisema selvitys (lähde alempana) kertoo karua kieltä: suomalaisten yritysten kyberkypsyys on polkenut paikoillaan vuodesta 2022, vaikka uhkat ovat muuttuneet täysin.
Samat heikkoudet toistuvat: häiriötilanteita ei harjoitella, riskienhallinta jää paperille ja erityisesti toimittajien ja kumppaneiden valvonta ontuu. Viimeinen on monelle suurin sokea piste. Yhdenkin alihankkijan tai pilvipalvelun kaatuminen pysäyttää bisneksen yhtä tehokkaasti kuin oma häiriö. Silti harva tietää, ketkä ovat omat kriittiset toimittajat tai mitä omaa dataa niiden kautta kulkee.
Lähde: Huoltovarmuuskeskus, Toimialojen kyberkypsyyden selvitys 2025 (14.1.2026)
Mikä rooli digitaalisella varautumisella, kuten kyberturvallisuudella, tiedonhallinnalla ja teknologisella jatkuvuudella, on yrityksen kilpailukyvyn turvaamisessa kriisitilanteissa?
Kriisissä mitataan luottamusta. Tietomurto, palvelukatkos tai kadonnut data syö sitä nopeammin kuin yritys ehtii rakentaa takaisin. Asiakkaat muistavat sen pidempään kuin yritysjohto. Siksi digitaalinen varautuminen on nykyään yhtä keskeinen kilpailutekijä kuin hinta tai laatu. Suuret asiakkaat alkavat jo nyt vaatia toimittajiltaan dokumentoituja varautumiskäytäntöjä, ja ilman niitä jää sopimuksia saamatta. Sama hallittu pohja palvelee myös tekoälyn hyödyntämistä, joten panostus tuottaa kahta hyötyä yhdellä investoinnilla.
Jos antaisit yhden konkreettisen neuvon yritysjohdolle vuodelle 2026, mikä olisi tärkein askel otettavaksi?
Nostakaa varautuminen johdon ja hallituksen agendan vakioaiheeksi vuonna 2026 – esimerkiksi puolivuosittain. Aloittakaa konkretiasta: viisi tärkeintä järjestelmää, viisi tärkeintä toimittajaa, palautumisajat häiriössä ja keskeytyksen hinta rahassa. Lista ei imartele ensimmäisellä katsomalla. Ja jos puolen vuoden päästä luvut näyttävät samalta, työ on jäänyt tekemättä. Pankaa rinnalle pari kriisiharjoitusta, joissa keskeinen järjestelmä on aidosti pois käytöstä.