Tulevaisuuteen investoiva elinkeinoelämä perää valtatie 8:n nelikaistaistamista Turku-Pori -välillä nopeutetulla aikataululla

Lounais-Suomeen eli Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueelle sijoittuu runsaasti kasvavaa ja kehittyvää teollisuutta ja tuotantolaitoksia. Osuus koko Suomen tavaraviennistä on 15 %. Monella sektorilla yritykset investoivat tulevaan ja ovat mukana maailmanluokan kehityshankkeissa: positiivista virettä on niin laivanrakennusteollisuudessa, logistiikkaklusterissa, auto- ja akkuteollisuudessa kuin kaupan ja palveluiden aloilla.
Lounais-Suomen elinkeinoelämän tarpeita ja näkemyksiä alueen liikenneinfrastruktuurista ja erityisesti valtatiestä 8 kartoitettiin internet-kyselyllä ja haastatteluilla elokuussa 2018. Alueen yrityksissä valtatien 8 merkitys nähdään erittäin tärkeänä sekä kuljetusten näkökulmasta että työmatkaliikenteen ja työvoiman saatavuuden kannalta. Valtatie 8:n kunto ei tällä hetkellä täytä vientiteollisuuden, matkailu- ja palvelualojen tai logistiikan yritysten tarpeita: liikenteeltä odotetaan täsmällisyyttä, turvallisuutta ja kustannustehokkuutta. Yrityskyselyn vastaajien ja haastateltujen henkilöiden mukaan valtatiellä 8 on alueen työssäkäyntiliikenteessä iso rooli. Esimerkiksi Raumalla ja Uudessakaupungissa sijaitseviin yrityksiin saavutaan työhön sekä Turun että Porin suunnalta.
Valtatie 8 sitoo yhteen lounaisrannikon merkittävät satamat, koska junayhteyttä etelä-pohjoissuunnassa ei ole. Turku-Pori-välin satamien osuudet Suomen rannikkosatamien viennistä vuonna 2017 oli 19 % ja tuonnista 18 %. Kyselyyn vastanneet teolliset yritykset käyttävät satamaverkostoa monipuolisesti: tuontia ja vientiä voi olla samalla yrityksellä useammasta satamasta.
Uuden maantielain mukainen runkoverkkoasetus ja tulossa olevat uudet liikennemuodot asettavat kovat vaatimukset valtatien 8 Turku-Rauma-Pori -yhteysvälin kehittämiselle. Päästövähennystavoitteiden näkökulmasta maantiestön kehittämisen tulee palvella uusia energiatehokkaita liikennemuotoja kuten rekkojen letka-ajoa ja ylipitkien ns. HCT-rekkojen käyttöä. Valtatie 8 tulisi voida saumattomasti yhdistää muihin liikennemuotoihin, kuten lento- ja raideliikenteeseen, esimerkiksi Turun ”tunnin junaan”.
Selvitystyön tilaamisen taustalla on laaja yhteisrintama, jolla on intressejä valtatie 8:n suhteen: mukana ovat maakunnat, kunnat, satamat sekä elinkeinoelämä kauppakamarivetoisesti. Tällä hetkellä liikennehankkeiden rahoitus herättää runsaasti keskustelua. Seuraavaksi aletaan kartoittaa uusia mahdollisuuksia rahoittaa yhteysvälin nelikaistaistus. Yhtenä alueen kuntien ja maakuntien vaihtoehtona nopeuttaa käynnistymistä olisi osallistua tiehankkeiden suunnitteluun rahallisesti.
Vaikuttamistyötä ryhmän puolesta koordinoiva Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa kiteyttää: ”Kasvun ja kehityksen tueksi tarvitaan korkeatasoiset alueelliset, valtakunnalliset ja kansainväliset liikenneyhteydet. Saavutettavuus on Lounais-Suomen teollisuuden, kaupan, rakentamisen, matkailun ja palvelujen kannalta avainasia ja näillä toimialoilla on suuri taloudellinen merkitys. Valtatie 8:n rakentaminen nelikaistaiseksi Turku-Rauma-Pori-välillä vuoteen 2030 mennessä luo Lounais-Suomelle mahdollisuuden muodostua yhtenäiseksi kansainväliseksi kasvu- ja työssäkäynnin alueeksi.”

Liite:
VT8 Turku-Pori- yhteysväli – selvitystyön raportti

Selvityksen tilanneet tahot:
Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto
Turku, Laitila, Uusikaupunki, Rauma, Eurajoki, Pori
Turun, Naantalin, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin satamat
Rauman, Turun ja Satakunnan kauppakamarit

Lisätietoja:
Selvitystyön toteuttaja: Jorma Mäntynen, WSP Finland, 040 620 4583, jorma.mantynen@wsp.com
Vaikuttamishankkeen yhteyshenkilö: Riikka Piispa, toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari 040 70 88555, riikka.piispa@rauma.chamber.fi

ihmeestä kestäväksi kasvuksi - vt8-selvitys.pdf
​​​​​​​