21.07.2026 08:30
TEKSTI: Marko Östman
KUVAT: Teemu Rahikka ja Aki Rask
Tekoäly on tullut osaksi arkeamme, mutta kykeneekö se korvaamaan ihmisen? Vuoden tekoälytutkijaksi 2025 valittu professori Pekka Abrahamsson korostaa asiantuntijuuden vaativan edelleen inhimillistä otetta. Tekoälyn todelliset hyödyt mitataan liiketoiminnan arjessa – tehostamisen lisäksi sen avulla pitää luoda uutta.
Tänä päivänä moni hyödyntää tekoälyä tehostaakseen työntekoa ja tiedonhakua, mutta osa kuvittelee yhä olevansa sen ulkopuolella. Todellisuudessa hekin ovat kosketuksissa tekoälyyn esimerkiksi suoratoistopalveluiden ja digitaalisen mainonnan suositusten kautta.
Kun teimme kesällä 2024 haastattelun Rauman Kauppakamarin lehteen, tekoälyprofessori Pekka Abrahamsson vertasi tekoälyä leivänpaahtimeen. Vertaus pitää hänen mukaansa yhä paikkansa, sillä siinä missä tämä kaikille tuttu kodinkone, myös tekoäly tarvitsee taustalleen ihmisen.
”Tekoälyn myötä ymmärrämme paremmin, mikä ihmisen taito on ja missä ihminen on aidosti hyödyksi. Tekoäly suunnittelee ja toteuttaa asioita autonomisesti, mutta se ei hiffaa asioita siten, että se pärjäisi ilman ihmisen uniikkia kykyä nähdä kokonaisuuksia ja tehdä luotettavia päätöksiä”, Abrahamsson sanoo.
Tämän ”hiffaamisen” eli ymmärryksen puuttuminen voi jumiuttaa asioita esimerkiksi silloin, jos neuvottelut muuttuvat liian tekoälyvetoisiksi.
”Jos molemmat osapuolet käyttävät tekoälyä sopimusneuvotteluissa, tilanne voi lukkiutua. Tekoälyt eivät osaa inhimillistä neuvottelupeliä, ja tällöin esiin voi nousta ristiriitoja, ja ratkaisut saattavat jäädä kiinni pienistäkin summista.”
”Tekoäly kykenee tekemään esimerkiksi palaverista suorat muistiinpanot, mutta se tuottaa yhä paljon virheitä ja epäolennaisuuksia, joten toiminta vaatii aina ihmisen tekemää tarkistusta ja muokkauksia.”
Osa johdettavaa liiketoimintaa – kolme tärkeää kehityssuuntaa
Kaksi vuotta sitten käydyssä keskustelussa Abrahamsson huomautti meidän raapaisseen vasta pintaa. Sen jälkeen kehitys on ollut nopeaa ja ihmisten asenteet ovat muuttuneet. Nyt kykenemme tekemään tekoälyn avulla laajoja työsuorituksia lyhyessä ajassa ja korkealla laadulla.
”Yleisesti on huomattu tämän olevan pysyvä ilmiö eikä mikään ohimenevä vaihe. Tekoäly ottaa suuria harppauksia, kun taas inhimilliset organisaatiot muuttuvat hitaasti. Tekoälyn todelliset hyödyt mitataan sillä, ovatko palvelut parantuneet ja näkyykö se positiivisesti ihmisten arjessa.”
Yrityselämässä on siirrytty kokeiluista ja pistemäisistä työkaluista kohti integroitua hyödyntämistä. Tällä viitataan tekoälyagentteihin, jotka ovat itsenäiseen päätöksentekoon ja monimutkaisten tehtävien suorittamiseen tarkoitettuja autonomisia ohjelmistoja.
Tekoäly integroituu kaikkeen tekemiseen, joten kyseessä on johtamisprosessi ja osa johdettavaa liiketoimintaa – ei erillinen komponentti, joka voidaan vain hankkia. On tärkeää kysyä, miten hyvin tekoäly tuntee yrityksen prosessit, päättäjät, strategian, kilpailijat ja markkinatilanteen, eli kaiken sen, minkä toimitusjohtajakin tietää”, Abrahamsson kertoo.
”Jos tekoäly ei tiedä näitä asioita, on kyse vain reunoilla häärivästä assistentista. Jos taas tekoäly tietää mitä meidän yrityksessä tapahtui äsken, niin silloin ollaan jo pitkällä. Vielä kun tekoälyn kytkee yrityksen prosesseihin ja se näkee reaaliaikaisen tilannekuvan, voidaan puhua vaikuttavasta tekoälystä.”
Liiketoiminnan näkökulmasta Abrahamsson nostaa esiin kolme tasoa, joita kaikkia pitää kehittää samanaikaisesti.
”Ensimmäisenä on tehostaminen, jonka seurauksena tulevat automaattiset kustannussäästöt. Sen rinnalla on laajentava tekoäly, joka parantaa palveluita ja sisältöjä. Kolmantena tekoäly luo uusia asioita, joita emme ole ennen osanneet edes tehdä.”
Tekoälytoimittaja ”Teppo” tekee, mutta puutteellisesti
Pelko tekoälystä oman työn korvaajana vaihtelee aloittain. Abrahamsson muistuttaa tekoälyn vievän korkeintaan niiden työt, jotka eivät kykene sopeutumaan uuteen, eivätkä opi käyttämään tekoälyä. Erityisesti asiantuntija- ja johtamistyössä osaamisen ytimen on oltava ihmisellä.
”Kehitys vaikuttaa eniten vaativaa ja luovaa työtä tekeviin asiantuntijoihin, kuten media-, markkinointi- ja ohjelmistoalaan. Esimerkiksi koodin tuottamisen hinta on romahtanut, koska softaa voidaan nyt kirjoittaa itse.”
”Tekoäly tekee myös toimituksellista työtä, mutta tietyin puuttein. Olemme rakentaneet täysin digitaalisia organisaatioita ilman ihmisiä, Näissä tekoälyt suunnittelevat, keskustelevat ja toteuttavat tehtäviä keskenään.”
Tästä hyvänä esimerkkinä on digitaalinen AI-uutistoimitus gptnewsroom.fi-sivusto, jonka tarkoituksena on testata tekoälyn soveltuvuutta journalistiseen tuotantoon. Tekoäly-päätoimittaja määrää suunnan ja tekoäly-toimittaja ”Teppo” tekee sisällöt automaattisesti ilman ihmisen tekemää tarkistusta. Tällöin sivustolla voi esiintyä virheitä tai perusteettomia väitteitä.
”Teppo” kysyy journalistin tavoin kysymyksiä, mutta huomasimme, että jos vastauksissa nousee esiin jokin uusi kiinnostava asia tai skuuppi, johon ihmistoimittaja tarttuisi, ”Teppo” jatkaa mekaanisesti alkuperäisen suunnitelman mukaisia kysymyksiä.”
Kun iso osa tuotetusta sisällöstä on koneen tekemää, aitouden merkitys korostuu.
”Tunnistamme vielä tekoälyn tekemät sisällöt, mutta hetken päästä emme enää erota niitä. Vaarana on, että tekoäly tasapuolistaa sisällöt, jolloin kaikki alkaa konvertoitua saman näköiseksi ja kuuloiseksi. Sellainen maailma on kieltämättä aika synkkä.”
Ohjelmistokoodareista tekoälyinsinööreiksi
Tulevaisuudessa Abrahamsson näkee selvän suunnan työtehtävien murroksessa. Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, ettei tekoäly voi tehdä sellaista työtä, joka vaatii ihmisen kosketusta fyysisessä maailmassa.
”Seuraava suuri innovaatio liittyy robotiikkaan. Esimerkiksi renkaanvaihtorobotti voisi olla käytössä vuonna 2030, mutta sekin voi osoittautua monimutkaiseksi, sillä tehtävä vaatii runsaasti tietotaitoa. Tutkimuskohteena isona asiana on ymmärtävä, asioiden suhteita käsittävä tekoäly. Vaikuttava tekoäly tulee olemaan aivan ytimessä”, Abrahamsson sanoo.
Tekoälyn myötä syntyy myös uudenlaisia ammatteja, mikä näkyy jo nyt etenkin ohjelmistoalalla.
”Tekoälyinsinööri on uusi ammattinimike. Kyseessä ei ole perinteinen ohjelmistokoodari, vaan asiantuntija, joka osaa rakentaa ja yhdistää tekoälyjärjestelmiä, ja vahtii, että se tekee sitä, mitä sen pitäisi ja noudattaa sääntöjä.”
Abrahamssonilla on tärkeä neuvo siihen, mitä yritysjohtajien tulee ottaa huomioon varmistaakseen yrityksensä kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa.
Tekoälyssä ei ole kyse pelkästä työkalusta, vaan kyvykkyydestä, ja sen hankkiminen on johtamiskysymys. Tehostaminen on tärkeää myös tulevaisuudessa, mutta sen rinnalla pitää pystyä luomaan tekoälyn avulla uutta liiketoimintaa ja valtaamaan uusia markkinoita. Ne, jotka osaavat, toimivat – ja ne, jotka jäävät vain miettimään, voivat tulla jyrätyiksi.”
(Tämän artikkelin kirjoitti ihminen, mutta teksti hienosäädettiin ja viimeisteltiin yhteistyössä tekoälyn kanssa. Ingressi on tekoälyn koostama.)
