Kauppakamarikysely: Yli puolet vientiyrityksistä näkee viennin kasvavan tulevana vuonna – kohonneet kustannukset vientiyritysten kiusana

Peräti reilu 54 prosenttia kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan vuonna 2023 jonkin verran tai merkittävästi. Lisäksi 47 prosenttia arvioi viennin kasvavan jonkin verran tai merkittävästi jo vuoden 2022 lopulla verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

“Venäjän sodan, geopoliittisten jännitteiden aiheuttamista häiriöistä ja kustannusten noususta huolimatta tulevat vientinäkymät verrattuna vuoden takaiseen vastaavaan tutkimukseen ovat jopa yllättävän positiivisia”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.

Vaikka vientinäkymät ovat edelleen positiiviset, ovat ne laskeneet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Viime syksynä 72 prosenttia yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan seuraavana vuonna, nyt kasvua ennakoi 54 prosenttia yrityksistä.

Vientinäkymiä tulevana vuonna vahvistaviksi asioiksi nähtiin kasvava kysyntä, vahva tilauskanta, markkinaosuuksien voittaminen ja säilyttäminen haastavassa tilanteessa sekä aktiiviset vientiponnistelut. Erityisesti vientinäkymät ensi vuodelle ovat otolliset matkailu-, energia- ja metallialan toimijoilla kasvaneen kysynnän takia.

Vientinäkymiä parantaa myös lähentyneet välit Nato-maihin, etenkin Yhdysvaltoihin. Monissa vastauksissa kuitenkin ilmeni, että geopoliittisen tilanteen on nytkähdettävä suuntaan tai toiseen, jotta vientinäkymät paranisivat. Vientiyritykset ovat jo varautuneet mahdollisiin riskeihin, jos parempia vientinäkymiä ei ole tiedossa.

Vientinäkymiä heikentää kyselyn mukaan erityisesti kohonneet kustannukset (72,9 %). Vientinäkymiä heikentävät toukokuun kyselyn lailla myös logistiset häiriöt (47,1 %), Venäjän sota ja pakotteet (42,9 %), ongelmat komponenttien saatavuudessa (38,6 %) sekä ongelmat raaka-aineiden saatavuudessa (37,1 %).

Kiinan sululla yhä isoja vaikutuksia vientiyrityksiin

Kiinan pitkittyvän koronapandemian sekä maan autoritäärisen johdon ennakoimattomien toimien myötä yritysten toimintaympäristön riskit ovat kasvaneet Kiinassa. Vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä 75 prosenttia arvioi Kiinan koronasulkujen ja maan sulkeutumisen vaikuttavan yrityksen vientinäkymiin jonkin verran.

Toivakan mukaan Kiinan koronasulkuihin ja matkustusrajoituksiin ei ole näköpiirissä nopeaa muutosta.
“Maan johto on valinnut nollatoleranssiin perustuvan strategian, joka ei mahdollista nopeita muutoksia liikkuvuudessa. Kiinan nykyinen rokotuskattavuus ei myöskään ennusta nopeaa muutosta sulkuihin. Yritykset ovat tsempanneet koronasulkujen keskellä ja on tärkeää, että yritykset saavat edelleen tietoa Kiinan tilanteesta ja riskeistä voidakseen ennakoida muutoksiin liiketoimintaympäristössä”, Toivakka sanoo.

Toivakka myös muistuttaa, että suomalaisten yritysten on juuri nyt syytä tarttua Kiinan tuomiin mahdollisuuksiin.

“Kiinassa ilmastonmuutoksen hidastumiseen suhtaudutaan edelleen vakavasti. Suomalaisten yritysten pitäisi aktiivisemmin olla tarjoamassa ratkaisuja puhtaan teknologian, biotalouden ja kiertotalouden edistämiseen”, sanoo Toivakka.

Kokonaisten kaupunkien ulkonaliikkumiskiellot ovat toistaiseksi historiaa, mutta Kiinassa on käytössä nolla-Covid-strategia, jonka avulla pyritään nimensä mukaisesti pitämään tartunnat nollassa. Tämä strategia on johtanut tilanteeseen, jossa on mahdollista sulkea esimerkiksi kokonaisia tuotantolaitoksia, asuinalueita tai kauppakeskuksia koronatartunnan johdosta. Sulut tekevät liiketoimintaympäristöstä hankalan ja muiden muassa suomalaiset yritykset kärsivät tästä.

Kauppakamarien vientiyritysten johtajille suunnattu kysely tehtiin 22.–24.8.2022. Kyselyyn vastasi 158 yritystä. Vastanneet yritykset olivat työnantajayrityksiä eri puolilta Suomea.