Ol niingon gotonas, tääl Suomen Piilaaksos
Rauman seudun vetovoima asuinpaikkana ja yritysten sijaintipaikkana on hyvä. Rauman seutukunnan osaava maine ja ihmisen arkea tehostava kompaktius osataan markkinoida valtakunnallisesti menestyksekkäästi. Seutu koetaan perheelliselle hyvänä asuinpaikkana mm. vahvojen kuntatalouksien ansiosta ylläpidettyjen julkisten palveluiden, upeiden asumisympäristöjen, elämys- ja harrastusmahdollisuuksien osalta. Seutukunnasta onkin tullut yksi Suomen muuttovoittoalueista.
Alueen yritykset erikoistuvat vahvojen tiimien kautta rakentuvien organisaatioiden esimerkillisinä työpaikkoina, joissa johtaminen ja esimiestyö tukevat kehittymistä. Urakehitykseen liittyvää työpaikkojen vaihtamista ei kaihdeta, vaan se nähdään oppimisen väylänä. Yritykset houkuttavat huippuosaajia projektiluontoisiin, 2-4 vuoden mittaisiin tehtäviin, joilla varmistetaan yritysten tavoitteiden saavuttaminen, mutta ei lukita osaajien uramahdollisuuksia. Seudullekiinnittymiskonsultti huolehtii puolisoiden työmahdollisuuksista myös kansainvälisen työvoiman osalta. Kansainvälinen työvoima saadaan pysyväksi resurssiksi tarjoamalla kuntien palveluita monikielisesti ja tietoisesti integroimalla perheitä osaksi seudun osaajaverkostoja.
Seudun keihäänkärkiyritykset/-klusterit on selkeästi tunnistettu ja niihin panostetaan. Ne muodostavat ympärilleen laajoja ekosysteemejä, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä ja innovointia kotimaassa ja kansainvälisesti mm. startupien, tutkimus- ja kehityslaitosten ja oppilaitosten kanssa. Ekosysteemeissä mukana olevien yritysten tuottavuuden ja kannattavuuden kehittymistä vauhdittaa ennakkoluuloton digitaalisten integraatioalustojen, työvoiman yhteiskäyttöpoolien ja etätyöpisteiden käyttöönotto. Myös suuret insinööritoimistot saadaan pysyvästi kiinnittymään seudulle. Yrityssektori on monipuolista ja uudistuvaa, eikä kokeilukulttuuria kaihdeta.
Koulutusjärjestelmä kasvattaa osaajia Rauman seudun elinkeinoelämän tarpeisiin jo perusasteelta lähtien. Osaajia sitoutetaan yrityksiin kesätöiden ja harjoitteluiden kautta. Tavoitteena on, että Raumalta pois muuttaneet nuoret palaavat opintojensa jälkeen Raumalle töihin tuoden uutta osaamista mukanaan. Koulutussisältöjä kaikilla opetusasteilla rakennetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Erityisesti matemaattisiin aloihin panostetaan, jotta seudun teollisiin vientiyrityksiin kasvaisi seutuun sitoutunutta työvoimaa pienenevistä ikäluokista huolimatta. Suurin osa ammatillisen koulutuksen käyneistä suorittaa opinnot oppisopimuksen kautta, suoraan yrityksiin työllistyen.
Seudulle perustetaan korkeakoulu-hubi, jonka kautta sekä kotimainen, että kansainvälinen koulutus on saatavilla yritysklustereille joustavasti ja räätälöidysti. Hubin tehtävänä on toimia linkkinä yritysten ja eri korkeakoulujen välillä sekä auttaa yrityksiä henkilökohtaisesti räätälöityjen koulutuspakettien rakentamisessa. Hubin keskeistä osaamista on paikallisen yritystoiminnan vankka tuntemus sekä osaaminen oppimisen ohjauksessa.
Rauman seudulla on entistä enemmän yrityksiä, jotka ovat globaalia kärkitasoa omilla toimialoillaan. Vastuullisuus, kiertotalous ja cleantech otetaan yritysten erottautumiskeinoiksi. Rauman seudun yritykset hyödyntävät uusia teknologioita tehokkaasti ja tuottavasti, edeten kokeilukulttuurin kautta laajempaan hyödyntämiseen. Likaisimmat ja yksinkertaisimmat työt tekee entistä useammin kone tai ohjelmisto. Seudulle on rakennettu eräisiin teollisiin keskittymiin paikallisia 5G-verkkoja, mikä mahdollistaa entistä tehokkaamman teollisen internetin hyödyntämisen esimerkiksi logistiikassa tai prosessiteollisuudessa. Raumaa kehitetään kohti Suomen logistiikan testikeskusta, kun itseohjautuvat laivat, dronet sekä itseohjautuva raskasliikenne koestetaan osana teollisuuden tilaus-toimitusketjuja. Seudulle syntyy näin täysin uutta liiketoimintaa uusista logistiikkamuodoista ja yrityksille kilpailuetua.
Seudun liikenneinfraa kehitetään hyvää vauhtia: VT8 etenee kohti kolmi- ja nelikaistaistusta osittain kuntien ja yritysten rahoittamina, sataman älyväylähanke on laajennettu takamaille ja henkilöraideliikenne Raumalta Tampereelle toimii. Turun, Porin ja Tampereen lentokentät palvelevat elinkeinoelämää. Lisäksi on käynnistetty pilotti kutsuohjatusta taajama- ja kaukoliikenteen toteutuksesta, jolla saadaan päästövähennyksiä ja joustoa työmatka- ja vapaa-ajan liikenteeseen. Kaasuautoilu lisääntyy, sillä seudulla on useita biokaasulaitoksia sekä LNG-jakeluasemia. Myös raskaassa liikenteessä vähäpäästöisempiä käyttövoimavaihtoehtoja on tarjolla.
Seutu profiloituu matkailun osalta perinteisten kohteiden ja teollisuusmatkailun kiinnostavaksi yhdistelmäksi, joka houkuttaa niin kotimaisia kuin ulkomaisia ryhmiä. Karin kampuksen läheisyyteen rakennettava seudun teollisuuden yhteinen vierailukeskus (vrt. teollisuus-Heureka) ja teollisuuden tutustumismahdollisuudet sekä yritysten välinen vahva yhteistyö luovat seudusta uniikin kohteen.
Kuluttajien ostotottumukset muuttuvat vinhaa vauhtia, mutta seudun kauppa- ja palvelutarjonta osaa rakentaa tarjontansa erilaistuvaan kysyntään vastaten. Nykynuoret eivät halua omistaa mitään suurta, joten omakotitalon, auton ja kesämökin omistajien aika on ohi. Post-milleniaalit ovat valmiita maksamaan enemmän eettisesti tuotetuista tavaroista ja palveluista. Seudulle rakennetaan tarjontaa niin nuorille, kuin perinteisille kuluttajille, sillä ostovoimaa on. Esimerkiksi vanhassa Raumassa rakennetaan eettistä palvelukylää, jossa kahvilat, leipomot, ravintolat, käsityöläiskaupat, elämyspalvelut sekä kauneushoitolat toimivat digitaalisen yhteistyöalustan kautta palvellen asiakkaita.
Seudun elinvoimaisuus on erittäin vahvasti riippuvainen elinkeinoelämän menestyksestä. Positiivinen kierre lähtee liikkeelle ihmisistä, yhteistyöstä ja rohkeudesta valita.
Tämä skenaariotarina on osa Rauman kauppakamarin vuoden 2019 aikana toteutettua tulevaisuusvisiotyöskentelyä. Lue muut skenaariotarinat täältä.