Suomalaiset kauppakamarit osaksi Kansainvälisen kauppakamarin alkuperätodistusketjua

Kauppakamarien vientiyrityksille myöntämien Euroopan unionin yleisten alkuperätodistusten kansainvälinen tunnistettavuus ja käytettävyys vahvistuu.

Vuoden 2019 alussa Suomen 19 kauppakamaria liittyi Keskuskauppakamarin akkreditoimina Kansainvälisen kauppakamarin alkuperätodistusketjuun (ICC Certificate of Origins Accreditation Chain), joka varmistaa alkuperätodistusten myöntämisketjun laadun ja oikeellisuuden. Ketjuun kuuluu 24 maata ja 559 kauppakamaria, kaikki Pohjoismaat mukaan lukien.

Mittavin etu akkreditoinnista yrityksille on alkuperätodistusten varmennettavuus ja sitä myötä parempi käytettävyys ja luotettavuus. Alkuperätodistukset saavat erillisen Akkreditoitu kauppakamari –leiman osoituksena alkuperätodistusketjuun kuulumisesta. Lisäksi todistukset raportoidaan Kansainvälisen kauppakamarin Verification-nettisivulle, josta voidaan alkuperätodistuksen numeron perusteella tarkastaa, että alkuperätodistus on aito ja että se on hyväksyttävästi annettu Suomessa. Tämä vähentää mahdollisia väärinkäytöksiä sekä edistää sähköisesti myönnettyjen todistusten hyväksyttävyyttä.

”Sähköisesti vahvistetut asiakirjat ovat maailmalla laajasti käytössä ja yleisesti hyväksyttyjä, mutta esimerkiksi Qatarissa vaaditaan vielä usein niin sanottua märkäleimallista todistusta. Tiedotimme kaikkia suurlähetystöjä akkreditoinnista tammikuussa ja autamme asiakkaita vakuuttamaan vientimaissa toimivat vastaanottajat sähköisen vahvistamisen luotettavuudesta, koska aina ei ole kyse viranomaisten niskoittelusta”, sanoo Keskuskauppakamarin asiantuntija Hannele Visuri.

Akkreditoinnin myötä alkuperän todentamiseen tuli tarkennuksia: myyntilasku tulee esittää aina haettaessa alkuperätodistusta. Lisäksi kun tavara ei ole omaa tuotantoa, esitetään ostolasku tai alkuperätodistus, joka on annettu siinä maassa, mistä tavara on ostettu. Supply chain-todistusta voidaan käyttää todentamaan alkuperää silloin, kun yrityksellä on useita tavaranimikkeitä ja toimittajia. Tarkempi dokumentointi parantaa alkuperätodistuksen korkeaa laatua ja oikeellisuutta entisestään.

“Vaatimus alkuperätodistuksesta saattaa sisältyä lainsäädäntöön. Toisaalta se voi olla myös tapaan ja kulttuuriin perustuva asia. Alkuperätodistukset ovat yleensä käytössä Euroopan unionin ja kolmansien maiden kaupassa. On hyvä tarkistaa viennin yhteydessä, vaatiiko vientimaa todistusta. Lisäksi on hyvä muistaa, että alkuperätodistus on aina lähetyskohtainen ja että kauppakamarit myöntävät vain yhden originaalin alkuperätodistuksen per lähetys” tähdentää Visuri.

Alkuperätodistuksia myönnetään eniten Venäjän, Kiinan ja Saudia-Arabian vientiin. Kauppakamareista eniten todistuksia Venäjälle annetaan Kymenlaaksosta, Kiinaan Tampereelta sekä Saudi-Arabiaan Helsingistä. Vuonna 2018 todistuksia myönnettiin Suomen kauppakamareissa yli 72 000 kappaletta.

Kauppakamarien sähköisessä e-vientiasiakirjat-palvelussa, joka on ollut käytössä vuodesta 2012, alkuperätodistus saa kauppakamarin toimihenkilön sähköisen allekirjoituksen sekä leiman. Asiakas tulostaa todistuksen viralliselle lomakepohjalle. Palvelun kautta voi hakea sähköistä vahvistusta myös muille viennin asiakirjoille kuten myyntilaskuille. Koulutuksen ja akkreditoinnin myötä asiakkaat ovat siirtyneet käyttämään asiakasystävällistä e-vientiasiakirjat palvelua. Vuonna 2018 kaikista alkuperätodistuksista myönnettiin keskimäärin 86 prosenttia e-vientiasiakirjat palvelussa. Nyt vuoden alussa määrä on noussut 99 prosenttiin.


Alkuperäiseen artikkeliin pääset täältä