Dynaaminen kumppani tukee elinkeinoelämää mullistuksissa
Kauppakamaritoiminnan historia Rauman seudulla juontaa vuoteen 1918, jolloin Tampereen kauppakamarin alaisuudessa kokoonnuttiin Raumalla ensimmäisiä kertoja. Alkuvaiheessa toiminnan painopistealueina olivat merenkulkuun, rautatie- ja maantieliikenteeseen liittyvät asiat sekä puhelinliikenne. Rauman satama on perinteisesti ollut Pirkanmaan vientisatama. 1920-40-luvuilla kauppakamarin toiminta-alueella isoja kysymyksiä olivat muun muassa talvimerenkulun ongelmat ja sataman tuonnin kasvattaminen.
Rauman kauppakamarin hallituksen ensimmäinen kokous vuonna 1981.
Puutteelliset sisämaan tie- ja rautatieyhteydet sekä heikko puhelinliikenne haittasivat 1940-luvulla yritystoimintaa. Sotien jälkeen kauppakamarin tehtäväkentälle nousivat myös seudulliseen kehittämiseen liittyvät tehtävät. Säkylään saatiin kauppakamarin tuella 1950-luvun alussa sokeritehdas. Myös ydinvoimaloiden sijoittuminen Olkiluotoon oli kauppakamarin tavoitelistalla.
Osaamisen takaaminen kehittyvälle elinkeinoelämälle on ollut aina kauppakamarin perustehtäviä. Kauppakamari oli muun muassa 1960-luvulla perustamassa säätiötä, jolla taattiin Rauman teknillisen oppilaitoksen perustaminen.
Rauman kauppakamari itsenäistyi pitkällisen prosessin jälkeen, kun valtioneuvosto vahvisti perustamisen 15.1.1981. Taustalla oli talousalueen elinkeinoelämän vahvuus ja sitoutuminen omaan kauppakamariin. Rauman kauppakamarin perustaminen vahvisti talousalueen omaa identiteettiä.
Rauman kauppakamarin pitkäaikaisin toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo aloitti tehtävässään vuonna 1982. Hänen aikanaan Rauman kauppakamarista tuli valtakunnan tasolla tunnustettu ja arvostettu paikallisen elinkeinoelämän puolesta töitä tekevä yhteisö.
1980-90 -luvuilla taloudellinen kehitys oli voimakasta ja suhdannevaihtelut suuria. Merkittäviksi vaikuttamisteemoiksi perinteisempien rinnalle nousivat yritystoiminnan kansainvälistymiseen ja energian saatavuuteen liittyvät asiat. 1990-luvun alun lama ja neuvostokaupan kuihtuminen iskivät kovaa alueen teollisuuteen. EU-jäsenyyttä edellyttänyt kansanäänestys ja euroon siirtyminen olivat myös Rauman kauppakamarissa isoja teemoja. Myös Rauman meriväylän syvennys oli tapetilla.
Jyri Häkämies, Jaakko Hirvonsalo ja Raimo Sailas Rauman kauppakamarin 30-vuotisjuhlaseminaarissa vuonna 2011.
2000-luvun alussa Rauman kauppakamarin toiminta oli vakiintunutta ja vakavaraista. Suuria investointiprojekteja, kuten sellutehtaan, mäntyöljytehtaan ja uuden paperikoneen rakentamista tuettiin kaikin tavoin.
Yksi pitkäaikaisimmista ja koko kansantaloudelle merkittävimmistä investointiprojekteista oli OL3-ydinvoimahankkeen rakentamisen edistäminen Eurajoen Olkiluotoon. Toimitusjohtaja Hirvonsalo teki hankkeeseen liittyen vaikuttamistyötä vuosien ajan. Päätös hankkeesta saatiin vuonna 2002 ja sijaintipaikaksi varmistui Eurajoki vuonna 2003.
2000-luvun loppu oli maailmalla ja Suomessa vahvaa noususuhdannetta. Telakoilla oli korkea tilauskanta, mutta omistajasuhteet vaihtuivat tiuhaan. Finanssikriisi vaikutti myös Rauman seudulla, mutta Olkiluodon työmaa ja telakan tilauskanta elävöittivät merkittävästi aluetaloutta. Elintarviketeollisuus pärjäsi tasaisen hyvin.
Finanssikriisin jälkeen Suomen BKT:n kasvu oli melko vaatimatonta ja mullistuksilta ei seudullakaan vältytty. Vuonna 2013 STX sulki Rauman telakan, kaupunki osti telakka-alueen ja vuonna 2014 syntyi uusi laivanrakennusyhtiö kotimaisin voimin. UPM sulki yhden paperikoneista. Meriväylää syvennettiin ja valtatie 8 sai kehittämisrahoja.
Vuonna 2016 aloitti Rauman kauppakamarin toimitusjohtajana Marko Mikkola. Mikkolan aikana nousi vahvasti esille kansainvälisyys: muun muassa Rauman kaupungin ystävyyskaupunkitoiminta kiinalaisen Zhuhain kanssa käynnistyi. HKScan teki päätöksen uuden broileritehtaan sijainnista Raumalle.
Ritva Toivonen valittiin kauppakamarin toimitusjohtajaksi vuonna 2017 ja Riikka Piispa vuonna 2018, kun Toivonen kutsuttiin hakijaksi ja valittiin Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan dekaaniksi. Toivosen aikana tiivistettiin yhteistyötä naapurikauppakamareiden kanssa ja erityisesti tiedeyhteisö tuli lähemmäksi elinkeinoelämää.
2020-luvun vaihteessa koko maailmaa ovat ravistelleet ensin koronapandemia, entisestään vahvistuva ilmastonmuutos ja helmikuussa 2022 käynnistynyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Venäjän-kauppa käytännössä pysähtyi. Kauppakamari on pandemian ja hyökkäyssodan aikana ollut yrityksille erittäin merkittävä tiedonjakokanava.
Osaajien kohtaanto ja koulutusjärjestelmän toimivuus ovat keskeisiä vaikuttamisen kärkiä ja yhteistyön aihepiirejä. Myös liikennehankkeiden, esimerkiksi valtateiden 8 ja 12 parantamisen osalta on saavutettu myönteisiä tuloksia, kiitos siitä maakunnan kansanedustajille ja laajalle yhteistyölle. Posivan ydinjätteen loppusijoituslaitokselle haettiin käyttölupaa vuonna 2021. Suurimpia seudun investointeja oli vuonna 2022 valmistunut Metsä Fibre Rauman mäntysaha.
Rauman kauppakamarin hallituksen kokous vuonna 2022.
Koko olemassaolonsa ajan Rauman kauppakamari on tähdännyt entistä parempiin yritysten toimintaedellytyksiin ja seudun elinvoimaisuuden varmistamiseen. Koulutuksiin on osallistunut tuhansia alueen johtajia ja asiantuntijoita. Puheenjohtajina on nähty seudun merkittävimpien yritysten omistajia ja johtajia. Yhteistyötä on tehty yli maakuntarajojen ja kansainvälisesti.
Tälläkin hetkellä Rauman kauppakamarin eri luottamustehtävissä hallituksessa, valtuuskunnassa ja valiokunnissa on lähes 180 henkilöä. Rauman kauppakamarin verkostossa noin 350 yritystä, organisaatiota ja seudun kunnat ovat sitoutuneet yhteiseen tekemiseen paremman tulevaisuuden eteen.