Etanamaista elpymistä

Jukka Appelqvist
Pääekonomisti
Keskuskauppakamari

Jukka Appelqvist. Kuvaaja Liisa Hakala


Talousvuodesta 2024 ei lopulta muodostunut vauhdikkaan elpymisen jaksoa, jota moni oli toivonut. Vuosi käynnistyi kohtalaisesti, ja kokonaistuotannon supistuminen jopa hieman yllättäen katkesi heti vuoden alussa satamalakoista huolimatta. Ennusteista poiketen kasvu ei kuitenkaan vauhdittunut vuoden edessä. Ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä vain 0,1 prosenttia.

Vaikka kokonaistuotanto pysyi koko vuoden loivassa nousussa, ei nousukaudesta voi puhua, ja asteittain heikkous alkoi heijastua enenevässä määrin työmarkkinoille ja yksityisen sektorin palkkasumman kehitykseen. Vuoden vaihtuessa suhdannetilanne oli edelleen haasteellinen. Lähtökohdat ovat silti kohtalaisen lupaavia talouden elpymiselle jatkossa. Kotimaisen kysynnän piristymistä tukevat erityisesti korkojen lasku ja palkkojen pidempään jatkunut kipuaminen inflaatiokuopasta.

Suomen talous on kärsinyt meidän näkökulmastamme liian kireästä rahapolitiikasta, joka on leikannut sekä kotitalouksien ostovoimaa että yritysten investointeja ja hyydyttänyt asuntomarkkinat. Suomessa ei myöskään ole ollut enää pitkään aikaan haasteita inflaation kanssa, joten kireälle rahapolitiikalle ei olisi kotimaisesta näkökulmasta ollut tarvetta. Viime vuonna rahapolitiikan suunta kuitenkin muuttui, ja korot kääntyivät onneksi melko ripeäänkin laskuun. Moni ehkä odotti sen voitelevan talouden elpymistä, mutta toistaiseksi vaikutukset ovat olleet vähäisiä. Siinä ei sinänsä ole mitään yllättävää. Rahapolitiikan muutokset välittyvät reaalitalouteen viiveelle. Vuonna 2024 muuttunut rahapolitiikka ei vielä ehtinyt vaikuttaa, mutta jatkossa tilanne muuttuu.

Luottamuskyselyissä sekä yritysten että kotitalouksien tunnelmat vahvistuivat viime vuonna, vaikka edelleen ollaan kaukana keskimääräisestä. Erityisesti kotitaloudet ovat osin liiankin pessimistisiä. Kuluttajaluottamus koheni alkuvuodesta, mutta kesällä paraneminen päättyi ja vuoden loppua kohti edettäessä tunnelmat jopa heikkenivät. Näiltä osin kuluttajien arvio ei vastaa ekonomistien ennusteita, joissa edelleen povataan talouden elpymisen vauhdittumista.

Keskeinen selittäjä kotitalouksien varovaisuudelle liittyy työmarkkinoihin. Vuotta 2024 leimasi sekä työllisyyden lasku että työttömyyden nousu. Samalla avoimien työpaikkojen määrä on laskenut alhaisiin lukemiin. Todennäköisesti pahin on silti näiltäkin osin jo takana, ja tilanne alkaa jatkossa kohentua myös työllisyyden suhteen. Työllisyys kuitenkin reagoi suhdannekäänteisiin melko pitkällä viiveellä, joten kovin nopeaa kohenemista tuskin nähdään useampaan kuukauteen.

Vuosi vaihtui poikkeuksellisen epävarmoissa ja pelokkaissa tunnelmissa, koska tiedossa oli, että 20. tammikuuta Yhdysvalloissa valtaan astuu arvaamaton presidentti. Riskimittarit ovat kuluvan vuoden alkumetreillä kansainvälisen politiikkakehityksen osalta punaisella, mutta samaan aikaan kannattaa muistaa, että kotimaan talouden todennäköisin kehityskulku on vähintään maltillisen positiivinen. Korkojen lasku ja ostovoiman koheneminen siivittänevät taloutta liikkeelle. Minkäänlaista huikeaa nousua ei ehkä ole silti syytä odottaa. Todennäköisesti taloudessa nähdään jotain melko arkista, eli paluu normaaliin. Mikä sekin olisin poliittisen kuohunnan keskellä kohtalaisen hyvä lopputulos.