25.04.2025 08:30
Tomi Ojanen
toimitusjohtaja, Kolmikoneistus Oy
Mitkä ovat mielestäsi toimialueenne tärkeimmät elinvoimatekijät?
Rauman kaupunki luonnollisesti. Kaupunkien investointien merkitys on kasvanut. Tässä on tullut seurattua, että täällä on hyvä meininki, vaikka esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla pyrkimykset ovat suuremmat. Toihan Lakarin hullu suunnitelmakin aikanaan kaupunkiin HKScaninkin ja ilman paperivalmistusta kaupunki olisi varmasti paljon taaempana kehityksessä.
Täällä on paljon yrityksiä monipuolisesti – terve ekosysteemi, joka elää ja hengittää. Metsän saha on yksi selkeä tulevaisuuden elinvoimaistaja. Alihankkijaketjujen ja sitä kautta osaajien saatavuuden täytyy olla myös kunnossa.
Miten alueen infrasrtuktuuri tukee toimintaanne tällä hetkellä ja mitä kaipaisitte lisää?
Intrat ovat näkökulmastamme kunnossa ja kaavoitus tukee yrittäjyyttä ja teollisuutta muun muassa Telakan alueen, Lakarin ja Susivuoren muodossa muutaman mainitakseni. Jos ajatellaan isossa kuvassa kasvavaa kaupunkia, niin liikenne erityisesti valtatie 8 vaatii edelleen kehitystä ja saada joutuvaksi. Väistämättä skenaariossa, jossa kaupunkiin tulee 4000-5000 ihmistä, työssäkäymisalue laajenee ja näin ollen olisi äärimmäisen tärkeää, että työliikenne olisi sujuvaa.
Mikä voisi lisätä alueenne elinvoimaisuutta?
On selväkin, että yrityksiä kaivataan lisää. Se luo automaattisesti elinvoimaisuutta. Tonttiasia on yksi kompastuskivi. Pohjois-Rauma ja keskustarakentaminen ei pitäisi olla ainoa mahdollisuus, vaan tontteja sekä asuntoja pitäisi olla saatavilla eri puolelta Raumaa.
Täällä on kuitenkin moni asia kunnossa ja on vaikea löytää pahaa sanottavaa. Julkinen liikenne kattaa hyvin seutua, virkistysalueita on paljon ja niitä kehitetään ja matkailusaaristo on aivan omaleimainen asia. Muuttoliikettä haittaa sijainti – Raumalle pitää MENNÄ. Nuorisoa pitäisi saada sidottua paremmin koulutustarjonnalla. Yliopistokaupunki-statuksesta ei kannata pitää kynsin ja hampain kiinni. Terveydenhuollon tila huolestuttaa.
Petri Kuosmanen
IT Manager, Teollisuuden Voima Oyj
Mitkä ovat mielestäsi toimialueenne tärkeimmät elinvoimatekijät?
Toimialueemme elinvoimatekijöistä tärkeimpiä ovat työvoiman saatavuus ja pitovoima eli miten voimme houkutella uusia työntekijöitä alueelle ja kuinka hyvin pystymme pitämään nykyiset työntekijämme.
Yrityslähtöisyys kaupungin osalta on myös merkittävä tekijä. Kun kaupunki tukee yrityksiä ja vahvistaa yrityslähtöisyyttä, se lisää alueen vetovoimaa ja luo uusia työpaikkoja. Lisäksi yritysystävällinen kuntasektori ja osaava henkilöstö ovat keskeisiä elinvoimatekijöitä.
Miten alueen infrastuktuuri tukee toimintaanne tällä hetkellä ja mitä kaipaisitte lisää?
Alueen infrastruktuuri tukee toimintaamme monin tavoin. Erityisesti saavutettavuus on tärkeä tekijä osaavan työvoiman saamiseksi.Esimerkkinä tästä on suunnitteilla oleva henkilöjunaliikenne, joka parantaa alueen saavutettavuutta ja helpottaa työvoiman liikkumista. Toimivat Tietoliikenneyhteydet ovat myös yksi avaintekijöistä, näin etätyön aikakaudella.
Mikä voisi lisätä alueenne elinvoimaisuutta?
Alueemme elinvoimaisuutta voidaan lisätä vahvistamalla koulutusmahdollisuuksia ja varmistamalla, että ne vastaavat paikallisen yrityselämän tarpeisiin. Tämä auttaa varmistamaan, että meillä on osaavaa työvoimaa tulevaisuudessakin.
Koulutuslaitosten ja paikallisten yritysten välinen tiivis yhteistyö on avainasemassa. Yritykset voivat tarjota harjoittelupaikkoja, vierailuluentoja ja projekteja, jotka antavat opiskelijoille käytännön kokemusta ja ymmärrystä työelämästä.
Koulutusohjelmia voitaisiin räätälöidä vastaamaan paremmin paikallisten yritysten tarpeita. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusien kurssien ja opintokokonaisuuksien luomista, jotka keskittyvät alueen keskeisiin toimialoihin ja teknologioihin.
Tarjoamalla jatkuvan oppimisen ja täydennyskoulutuksen mahdollisuuksia, voitaisiin varmistaa, että työntekijät pysyvät ajan tasalla uusimmista kehityksistä ja osaavat hyödyntää uusia teknologioita ja menetelmiä.
Koulutusmalli, jossa opiskelijat viettävät osan ajastaan koulussa ja osan ajastaan työpaikalla, voi olla erittäin tehokas tapa yhdistää teoria ja käytäntö.
Näiden toimenpiteiden avulla voimme parantaa koulutusmahdollisuuksia ja varmistaa, että ne vastaavat paremmin paikallisen yrityselämän tarpeisiin. Tämä puolestaan vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä.
Sari Kuusinen
toimitusjohtaja,
Pyhäjärviseudun Paikallislehti Oy
Mitkä ovat mielestäsi Pyhäjärviseudun tärkeimmät elinvoimatekijät?
Paikallislehti on tärkeä paikkakuntaa yhdistävä toimija sekä paikkakunnan elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä yhteistyössä kuntien, seurakuntien, yrittäjien ja eri yhteisöjen kanssa. Juuri paikallinen asenne, tahdonvoima, yhteistyö ja yhteisöllisyys, sinnikkyys, usko omaan tekemiseen sekä luottamus tulevaan luovat vankan pohjan alueen elinvoimaisuudelle.
Me Alasatakunnalla pidämme omalta osaltamme huolta, että paikallinen journalismi on laadukasta, luotettavaa ja monipuolista sekä ilmoitukset saavat erinomaisen huomioarvon ja tavoittavat laajan yleisön.
Miten alueen infrastruktuuri tukee toimintaanne tällä hetkellä ja mitä kaipaisitte lisää?
Painettu lehti on Alasatakunnan ykköstuote, jonka toimituksen sujuva jakelu Tampereelta mahdollistaa. Postin jakelupalvelu tulisi turvata jatkossakin.
Hyvä internet-yhteys ja digitaalinen infrastruktuuri mahdollistavat polun kaltaisemme toimijan digitaaliseen edelleenkehittämiseen. Investoiminen uuteen teknologiaan on tärkeää.
Paikallislehden olemassaolon perusta on alueen yritykset, palvelut sekä alueen asukkaat. Jotta näin on tulevaisuudessakin, siinä infrastruktuuri on merkittävässä osassa.
Mikä voisi lisätä alueenne elinvoimaisuutta?
Enemmän pitäisi tuoda ulospäin julki Pyhäjärviseudun luonnon monimuotoisuutta ja kauneutta, loistavia vapaa-ajan viettomahdollisuuksia, edullisia elinkustannuksia sekä monipuolisia ja kiinnostavia työpaikkoja. Meillä on Satakunnan alhaisempia työttömien työnhakijoiden määrä. Tammikuussa 2025 Eurassa 7,7% ja Säkylässä 8,1%. Lapsiperheille alueellamme on hyvät varhaiskasvatuspalvelut ja modernit oppimiskeskukset. Jotta Pyhäjärviseutu olisi veto- ja pitovoimainen jatkossa, infran tulee ehdottomasti olla kunnossa.
Timo Rapeli
tuotantojohtaja
Pintos Oy
Mitkä ovat mielestäsi toimialueenne tärkeimmät elinvoimatekijät?
Vaikka Eura ei sijaitsekaan merenrannalla, olemme siitä huolimatta Länsirannikolla. Jos laivalla ei voisi toimittaa tuotantomateriaalia lähelle, kävisivät kustannukset pian kalliiksi paikalliselle teollisuudelle. Yhteistyö täytyy toimia maakunnassa. Euran seudulla tehdään paljon tiivistä yhteistyötä ja hyödynnetään teknistä osaamista suurien yrityksien ja paikallisten kumppaneiden kesken. Laitteistot ovat monesti teknisesti vaativia, jolloin paikallisesti saatava osaaminen on avainasemassa.
Satakunnassa on suhteellisen helppo saada teknistä osaamista omaavia työntekijöitä esimerkiksi verrattain Etelä-Karjalaan. Euran lähinaapurit Pori, Harjavalta ja Rauma luovat hyvän pohjan kaltaisellemme toimijalle ja antavat mahdollisuuden keskittyä ydinosaamiseen.
Eura ei ole iso paikkakunta, mutta virikkeitä ja harrastusmahdollisuuksia silti löytyy silti runsaasti. Oopperaan lähdettäessä täytyy ajaa Helsinkiin. Työmatkat ovat lyhyet, elämisen maksut pienemmät ja ajankäyttö hallitumpaa ja pystyt rakentamaan urapolkusi kokonaisuudessaan lähtemättä kauemmas.
Miten alueen infrastuktuuri tukee toimintaanne tällä hetkellä ja mitä kaipaisitte lisää?
Junayhteydellä on varsinkin nuorempaan väestöön imagollisesti suurempi merkitys, mutta uskon että henkilöjunaliikenne varmasti muuttaisi asioita positiivisesti seudulla.
Valtatiekehitystyötä tulee pitää yllä. Kun yritys kasvaa ja palkataan työntekijöitä muualta etätöihin, olisi matkustamisen helppous tärkeää. Maakunnan lentoyhteydet ovat huonot ja asiakkaat kauempaa joutuvat ajamaan pitkiä matkoja. Tähän auttaisi, jos Porin lentoliikenne olisi toimivampi. Tavara kulkee mutta henkilöstö ei yhtä hyvin ja esimerkiksi yritysvierailu Keski-Euroopasta on logistisesti vaikea järjestää
Mikä voisi lisätä alueenne elinvoimaisuutta?
Elinvoimaisuus lähtee yrityksistä ja seudun houkuttelevaisuudesta. Jos aktiivista houkuttelua ei tehdä, ei myöskään synny tuloksia. Isommat yritykset houkuttelevat erityisesti kansainvälisiä työhakemuksia.
Yhteistyön kehittäminen – jos katsotaan turvallisuuden ja työn tehokkuuden aspektista, niin mielestäni pitäisi pohtia miten saataisiin kehitettyä perustasoa eri kokoluokan yrityksissä seudulla.
Vuoropuhelu – peräänkuuluttaisin aktiivisempaa vuoropuhelua oppilaitosten kanssa myös oppilaitosten taholta sekä kaupungin taholta säännöllistä vuoropuhelua kehitysmielessä. Tarvittaisiin ehkä lisää toimivia toimintamalleja käyttöön, vaikka vaativat panostusta molemmin puolin.
Näkisin että vetovoimaisuus koostuu pääasiassa työmahdollisuuksista sekä itselle, että puolisolle, kotipaikan sijainnista ja rakennusmahdollisuuksista, sekä muiden perusedellytysten täyttymisestä - muu on extraa. Alueelle muuttajalle tarjottavia palveluita olisi hyvä nostaa esille ja niihin satsata.