07.06.2024 10:00
-
NIKLAS VÄHÄ-ETTALA
Nikkave Oytoimitusjohtaja & sivutoiminen maaseutuyrittäjä
Suomen lainsäädännössä jokaista Suomen kansalaista koskevat päätökset perustuvat yhä enenevissä määrin Euroopan Unionin säädäntään, ja jottei Suomi jäisi altavastaajaksi tulee edunvalvonnasta pitää huolta.
Onko parlamentin päätöksillä vaikutusta suomalaiseen työelämään tai mihin haluaisit EU:ssa vaikutettavan enemmän? Tasapuolisempaan kohteluun – säädökset heijastavat liiaksi yrityksien toimintaan ja sitä kautta näkyvät myös työntekijöiden arjessa. Tällä hetkellä saavutetaan lähinnä näennäistä hyvää
Mikä EU:n asetus tai direktiivi on vaikuttanut eniten omaan työhösi?
Sivutoimisena maanviljelijänä ja metsänomistajana kohtaan paljon byrokratiaa EU:n vaikutuksesta. Huoltoasemayrittäjänä taas uusiutuvien pottoaineiden muuttuvat säädökset näkyvät toiminnassa. Polttoaineiden kehitystyössä maamme on edelläkävijä, sillä Neste on maailmanluokan ykköstoimija.
MINNA RITAKALLIO
UPM Metsätoimitusvastaava, läntinen alue
Miksi europarlamenttivaalit ovat tärkeät ja niissä kannattaa äänestää?
Euroopan Unionilta tulee “kattosäännöt”, joita noudatetaan ja sovelletaan Suomen lainsäädännössä. Yhteistyötä EU-maiden välillä tehdään paljon, josta seuraa hyötyjä ja haittaa yhtäläisesti, mutta tämä ei välttämättä näy henkilötasolle asti.
Mikä EU:n asetus tai direktiivi on vaikuttanut eniten omaan työhösi?
Metsäala on ollut suurissa myllerryksissä viime aikoina, kun otetaan huomioon muuttunutta taksonomiaa, metsäalojen kestävyysdirektiivi sekä muita erinäisiä rajoittavia säädöksiä. Rajoitustoimenpiteitä on haluttu tehdä runsaalla kädellä EU:n suunnalta viime vuosina. Se tietenkin vaikuttaa metsänomistajien päätöksiin ja vaikutukset näkyvät suoraan minunkin työssäni.
Onko parlamentin päätöksillä vaikutusta suomalaiseen työelämään tai mihin haluaisit EU:ssa vaikutettavan enemmän?
Toivon, että metsäalan innovaatiot saavat enemmän huomiota Suomen ulkopuolella, koska puu on melkein ainoa varsinainen uusiutuva luonnonvara.
Toivon, että metsäalan innovaatiot saavat enemmän huomiota Suomen ulkopuolella.
ANTTI SIMULA
RS-Rakennus Oy
toimitusjohtaja
Miksi europarlamenttivaalit ovat tärkeät ja niissä kannattaa äänestää?
Suomi on osa Eurooppaa ja on ensiarvoisen tärkeää, että meillä on myös päättäjät siellä lobbaamassa suomalaista osaamista.
Onko parlamentin päätöksillä vaikutusta suomalaiseen työelämään tai mihin haluaisit EU:ssa vaikutettavan enemmän?
Päätöksillä on vaikutusta, erityisesti EU-kehitystuilla yrityksille ja alueille.
Mikä EU:n asetus tai direktiivi on vaikuttanut eniten omaan työhösi?
Rakennusluvituksiin liittyvät säädökset.
SEIJA ARONEN
FresCo Ravintolat Oy
perustaja ja toimitusjohtaja
LAURA AVIKAINEN
FresCo Ravintolat Oy
varatoimitusjohtaja
Miksi europarlamenttivaalit ovat tärkeät ja niissä kannattaa äänestää?
On hienoa, että Suomi on osa Euroopan Unionia, joka edustaa yhteisiä tärkeitä arvojamme: demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta sekä perus- ja ihmisoikeuksien puolustamista. Meidän suomalaisten tulee myös pitää huolta siitä, että päätöksiä ajetaan oikeaan suuntaan – yksi malli ei sovi kaikille, joten on tärkeää, että Suomea kuullaan. Demokratia alkaa ihmisestä – mitä useampi äänestää, sitä vahvempi demokratia.
Mikä EU:n asetus tai direktiivi on vaikuttanut eniten omaan työhösi?
2014 voimaanastunut GDPR-asetus aiheutti sen, että piti ajatella prosesseja uudelleen ja toimia entistäkin huolellisemmin. EU haluaa eroon ravintoloiden kertakäyttöastioista vuoteen 2030 mennessä. Tutkimme aktiivisesti uusia vaihtoehtoja yhdessä pakkaustoimittajamme kanssa. Tuotteiden saatavuus ja hinta toki huolestuttaa meitä. Tuotteiden elintarvikelainsäädäntö ja terveysvalvonta juontavat EU-direktiivistä ja muutokset tulevat tiukasti laadittuna yrityksille nopealla aikataululla. Tämä saattaa vaikuttaa kilpailukykyymme enemmän kuin arvaammekaan nyt ja lähitulevaisuudessa. Kaikissa EU-maissa direktiivejä ja asetuksia ei viedä käytäntöön yhtä tehokkaasti.
EU on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelma toimii tiekarttana kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa vuoteen 2050 mennessä. Näillä kaikilla sitovilla tavoitteilla on vaikutuksensa myös suomalaiseen työelämään, toimintatapoihin ja mahdollisuuksiin. Muovi- ja kertakäyttötuotejätteen vähentäminen ovat tärkeitä hankkeita, mutta kasvipohjaisissa muoveissakin ilmeisesti piilee omat ongelmansa. Tietoa ei ole välttämättä vielä tarpeeksi. Innovaatioita ja informaatiota kestävän kehityksen mukaisista valinnoista tarvitaan lisää. Positiivisena huomiona mainittakoon se, että EU:n kautta jalkautetaan kansainvälisiä kehitysprojekteja. Olemme mukana SAMKin, Matkailun kehittämiskeskuksen ja Pyhäjärvi-instituutin kanssa yhteistyössä toteutettavassa kansainvälisessä Ce4Re-hankkeessa – Yhteisten kiertotalousratkaisujen kehittäminen keskisen Itämeren ravintola-alalla. Mukana kiertotalouden kehitystyössä on suomalaisten lisäksi myös latvialaisia ja ruotsalaisia toimijoita.