17.07.2025 08:30
TEKSTI JA KUVAT MARKO ÖSTMAN
Jääkiekko on suomen seuratuin urheilulaji ja näillä pelikentillä yksi suurista on Rauman Lukko. Toimitusjohtaja Rafael Eerola on nähnyt lajin kehityksen ja kansainvälistymisen useassa eri roolissa. Kaiken ydin on pysynyt kuitenkin vuosikymmenet samana – yhteisöllisyys on kaiken perusta.
Siitä on melko tarkkaan 30 vuotta, kun Rafael Eerola asteli ensimmäisen kerran Rauman Lukon liigajoukkueen pukukoppiin. Seuran junioripolun läpikäynyt tuolloin reilu parikymppinen kiekkoilija pelasi 25 liigaottelua kaudella 1996-97.
Peliura päättyi vuosituhanteen vaihteessa Mestiksessä, minkä jälkeen hän aloitti työt Lukon yhteyspäällikkönä. Vuonna 2007 tie vei pankkimaailmaan. Helmikuun 2025 alussa oli aika palata kasvattajaseuraan Lukon toimitusjohtajaksi.
”Se pieni poika, joka veti ensimmäisen kerran luistimet jalkaan ei osannut kuvitellakaan, mitä kaikkea jääkiekko ja Lukko tulevat hänelle antamaan. Olen saanut lajin kautta paljon hyviä ystäviä sekä luonut laajat verkostot”, Eerola pohtii.
Ennen nykyistä pestiään hän toimi pitkään Raumalaiskiekkoilun Tuki ry:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana.
”Tunnen konsernin läpikotaisin, sillä olen tehnyt käytännössä kaikkea muuta paitsi toiminut maalivahtina ja huoltajana. Siinä missä hallituksessa vaikutetaan kauempaa, olen nyt niin sanotusti etulinjassa.”
Kansainvälisen kentän näköalapaikalla
Jääkiekko on muuttunut vuosikymmenien aikana monin tavoin. Peli itsessään on edelleen keskiössä, mutta toiminta on ammattimaistunut ja erikoisosaaminen on tullut osaksi arkea.
”Siinä missä ennen yksi ihminen teki useita asioita, on nyt esimerkiksi urheiluun, talouteen, myyntiin sekä markkinointiin ja viestintään omat asiantuntevat osaajat. Rakenteet ovat samanlaiset kuin missä tahansa osakeyhtiössä, mutta urheilu on syvää ydintä, joka ei tietyllä tapaa muutu mihinkään”, Eerola sanoo.
Toinen iso muutos on kansainvälistyminen. Esimerkiksi NHL ja Euroopan huippuliigat ovat nyt kaikkien tavoitettavissa. Eerola on toiminut vuoden 2025 alusta alkaen hallituksen jäsenenä Suomen Jääkiekkoliitossa, jonka edustajana hän vieraili toukokuussa Tukholmassa pelatuissa MM-kisoissa.
”Tämä on erinomainen näköalapaikka sekä kansalliseen että kansainväliseen jääkiekkoon. MM-kisoissa pääsin liiton edustajana tapaamaan jääkiekkomaailman huippuvaikuttajia ja laajentamaan sitä kautta verkostoja.”
Arvostettua osaamista ja huippuolosuhteita
Lukon liigajoukkueen pukukopin seiniä koristavat englanninkieliset iskulauseet, kuten Hard to Play Against ja Do Your Job. Tämä ei ole sattumaa, sillä pukukoppikieli on englanti. Viime kaudella Lukossa pelasi yhteensä tusinan verran ulkomaalaisia ja kaiken kaikkiaan heitä on ollut vuosien saatossa reilut 200.
”Otetaan esimerkkeinä Justin Danforth ja Karson Kuhlman, jotka saapuivat tänne erilaisista lähtökohdista. Danforth sai ison nosteen uralleen ja pääsi lopulta NHL:ään, kun taas Kuhlmanilla oli jo taustalla NHL-kokemusta. Toiset tulevat Liigaan hakemaan nostetta ja toiset uutta suuntaa, mutta lähtökohtaisesti tänne tullaan aina kehittymään”, Eerola painottaa.
Ulkomaalaispelaajia on nähty Lukko-paidassa 1980-luvulta lähtien. Menneiltä vuosilta tuttuja ulkomaalaispelaajien määrän kiintiöitä ei enää ole. Kilpailu huippupelaajista on entistä kovempaa.
”Kansainvälisesti Liiga tunnetaan vauhdikkaan ja yleisöystävällisen huippujääkiekon sarjana. Suomessa on hyviä pelaajia ja arvostettuja valmentajia sekä hyvät olosuhteet. Täällä on myös hyvää kielitaitoa ja turvallinen arki, mitkä ovat tärkeitä viihtyvyyteen vaikuttavia vetovoimatekijöitä. Kun ulkomaalaisille pelaajille ja heidän perheilleen jää hyvät muistot Raumasta, ovat he ikään kuin käyntikorttejamme tulevaisuuteen.”
1990-luvulla pelattiin Euroopan liigaa ja nykyään vastaavana sarjana toimii 24 parhaan eurooppalaisen joukkueen vuosittain pelaama Champions Hockey League. Päättyneen kauden runkosarjan voittajana Lukko on mukana ensi kauden CHL:ssä.
”CHL tarjoaa kovia kansainvälisiä pelejä, joissa pelaajat pääsevät mittaamaan itseään. Toki niiden asemointi 60 ottelun kansalliseen sarjaan vaatii järjestelyitä, mutta isona seurana meillä on leveyttä joukkueessa.”
Sitoutunut yhteisö kaiken ydin
Rauma ei ole vajaan 40 000 asukkaan kaupunkina liigakartan suurimpia, mutta muuten Lukko kuuluu Liigan suurseuroihin. Rauman Lukko Oy:n vuoden 2024 liikevaihto oli 8,5 miljoonaa euroa ja ihailua ympäri Suomen herättävän konserniavustuksen myötä liiketappio kääntyi noin 4000 euroa voitolliseksi.
Vuonna 1968 perustettu Raumalaiskiekkoilun Tuki ry omistaa Contineo-konsernin, joka omistaa Rauman Lukon lisäksi muun muassa kiekkoilun tukemista varten vuonna 1972 perustetun RTK-Palvelu Oy:n ja RTK-Henkilöstöpalvelu Oy:n.
”Usein puhutaan Rauman ihmeestä. Konserni antaa vahvan taloudellisen selkänojan, sillä kilpailukykyisen pelaajabudjetin avulla pystymme pelaamaan sarjataulukon kärkipaikoista. Koko tämä yhteisö – poikkeuksellisen sitoutunut raumalainen yrityselämä ja omistautuneet kannattajat – mahdollistavat Liigan pelaamisen Raumalla.”
”RTK-Palvelu on jääkiekon ohella myös hieno esimerkki globalisoitumisesta ja työvoiman liikkumisesta. Yhtiön noin 3000 eri alojen ammattilaisen joukossa on viimeisimmän tietoni mukaan 78 eri kansalaisuutta.”
Erilaiset tapahtumat ja ravintolapalvelut luovat omalta osaltaan taloudellisia edellytyksiä jääkiekkokentillä menestymiseen. Eerola painottaakin jo RTK-Palvelusta alkaneen rohkean kokeilemisen kulttuurin merkitystä.
”Vuodessa on 365 päivää kun taas runkosarjassa on 30 ottelua, joiden lisäksi pelataan pudotuspelit. Olemme monialayhtiö, jossa on osaamista esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä, ravintolatoiminnoissa, myynnissä ja markkinoissa, ja laajennamme tätä pakettia tulevaisuudessa entisestään.”
Arki Suomen kärkeä
Jos on Raumalla nähty ulkomaalaispelaajia, on kanaalin varrelta lähdetty myös valloittamaan maailmaa. Yhtenä esimerkkinä toukokuussa sopimuksen kasvattajaseuraansa tehnyt, mittavan NHL-uran pelannut paluumuuttaja Antti Raanta.
”Tie kansainvälisille kentille on lyhentynyt. Liiga on kilpailusarja, mutta tiedostamme roolimme myös pelaajien kasvattajana muihin sarjoihin. Tänä päivänä Raumalta voi päästä NHL:ään ihan yhtä hyvin kuin isommiltakin paikkakunnilta. Antin kaltaisilla esikuvilla on valtava merkitys niin seuralle kuin junioreille”, Eerola muistuttaa.
Vaikka kiekkokausi päättyi, on Lukon toimistolla ja Kivikylän Areenalla tehty hartiavoimin töitä. Eerola kertoo kauden päättymisen käynnistävän toimiston puolella vuoden kiireisimmän ajan.
”Urheiluarkemme on varmasti Suomen kärkeä, mistä osoituksena runkosarjan voitto ja U20-nuorten Suomen mestaruus. Myös liiketoiminnan puolella arkemme on hyvää ja kehittämämme koko ajan uusia juttuja.
