Väylä maailmalle – Raumalla satama vahvoissa kantimissa

Rauma ja merenkulku ovat kulkeneet käsi kädessä jo vuosisatoja. Tänäkin päivänä satamatoiminta on tärkeä osa alueellista hyvinvointia monellakin tavalla. Onnistuneen arjen takaa omalta osaltaan Rauman Sataman ja satamaoperaattori Euroports Finland Oy:n tiivis yhteistyö.

Rauman satama-alue on yksi tärkeä väylä Suomesta maailmalle. Vaikka viimeisen reilun vuoden aikana maailman sekoittanut koronapandemia tuntui myös vienti- ja tuontitoiminnassa kaikkialla maailmassa, ollaan Rauman satamassa jo nyt noustu hyvään tilanteeseen.

”Satamaliikenne on ollut yllättävän positiivista kesäkauden aikana. Suurin yllättäjä on ollut paperi, jota on liikkunut selvästi ennustetta paremmin. Aikaisempiin vuosiin verrattuna konttiliikenne laahaa hieman jäljessä, mutta liikenne on kaiken kaikkiaan ollut yleisesti parempaa kuin mitä uskalsimme odottaa”, Rauman sataman toimitusjohtaja Janne Virta kertoo.

Paperin lisäksi hyvässä nosteessa ovat sellu ja sahatavara. Satamavolyymi koostuu operaattorin käsittelemistä tavaroista ja Europortsilla eletään kiireistä aikaa. Toimitusjohtaja Sari De Meulderin mukaan määrissä mennään jopa yli budjetoidun.

”Tällä hetkellä puhutaan jopa ruuhkasta, sillä kuten muissakin Suomen satamissa myös Raumalla alue on täynnä operoitavaa tavaraa. Keski-Euroopassa tilanne on vieläkin hurjempi. Ei tätä olisi osannut ennustaa vielä helmikuussa. Positiivinen tilanne siis”, De Meulder hymyilee.

”Jannen mainitsema konttipula tulee näkymään vielä ensi vuoden ensimmäiselle puoliskolle. Katsotaan minkälaiseen maailmaan tässä palaudutaan vai palaudutaanko yleensäkään sellaiseen malliin, jossa oltiin. Tietyt markkina-alueet, kuten esimerkiksi USA, vetää käytännössä sitä tahtia kun tavaraa saadaan menemään läpi.”


Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Janne Virta ja Euroports Finland Oy:n toimitusjohtaja Sari De Meulder.



Mukana teollisuuden muutoksissa

Rauman satama on osa kaupungin organisaatiota ja Euroports Rauma osa kansainvälistä konsernia. Operaattorin tulevaisuuden suunnitelmat ja strategia ovat isoilta osin sidoksissa sataman strategiaan ja kehityssuunnitelmaan.

”Meidän tulee tukea toistemme liiketoimintaa ja hakea strategian mukaista kasvua. Kaipolan paperitehtaan ja Rauman paperitehtaan yhden koneen alasajo olivat kova opetus siitä, että tarvitsemme diversiteettiä liikennevirtoihimme. Kaipola oli valtava volyymin menetys, sillä puhutaan noin puolesta miljoonasta tonnista, joka meidän on kirittävä kiinni”, De Meulder sanoo.

”Tässä on ollut jo muutamia vuosia niin sanottu varovainen pieni värinä siihen suuntaan, että suomalainen teollisuus on menossa jonkinlaiseen murrokseen. On oma haasteensa, miten me pystymme vastaamaan siihen tilanteeseen. Toimintamme tulee olla entistäkin joustavampaa”, De Meulder muistuttaa.

”Pitkässä juoksussa kiertotaloudessa on olemassa potentiaalia. Kierrätysmetallia satama-alueella jo on, mutta puhutaan myös muista lajikkeista. Toinen on akkutuotanto, josta on isoja hankkeita Salossa, Uudessakaupungissa ja Harjavallassa. Tarkastelemme, mitä mahdollisuuksia se tuo tullessaan”, Virta lisää.

Kuten kaikkeen muuhunkin liiketoimintaa, myös merenkulkuun ja satamatoimintaan liittyy omat haasteensa. Tuleen ei jäädä kuitenkaan makaamaan, vaan näihin haasteisiin halutaan vastata.

”Tässä on ollut jo muutamia vuosia niin sanottu varovainen pieni värinä siihen suuntaan, että suomalainen teollisuus on menossa jonkinlaiseen murrokseen. On oma haasteensa, miten me pystymme vastaamaan siihen tilanteeseen. Toimintamme tulee olla entistäkin joustavampaa”, De Meulder muistuttaa.

Raumaa voidaan pitää tietyllä tapaa logistisena solmukohtana. Yhteydet kotimaasta ja maailman meriltä länsirannikolle ovat pääpiirteittäin kunnossa. Tulevaisuuden visioista puhuttaessa nousee esiin alueelliset ja infrastruktuuriset asiat.

”Lähitulevaisuus, eli meille noin viiden vuoden säteellä, tärkeimpiä asioita on saattaa päätökseen työn alla olevat Petäjäksen laajennukset. Pidemmällä tähtäimellä maa-alueiden suhteen yksi asia on sataman seuraavaksi laajentumissuunnaksi valittu Järviluoto. Isot investoinnit edellyttävät, että meillä on aktiivista liikennettä ja että sataman volyymit jatkavat kasvuaan”, Virta painottaa.

”Europortsilla ylläpidämme olemassa olevaa infraa, sillä mikään ei ole ikuista etenkään satamaolosuhteissa. Meillä on miljoonaluokan investointeja putkessa, joista esimerkkinä kestävän kehityksen strategian mukaiset investoinnit, kuten viiteen varastoon uusittavat LED-valot ja siirtyminen hybridinostureihin.”



Digitalisaatio osana kestävää kehitystä

Maailman muutokset ovat olleet viimeisten vuosikymmenien aikana suuria. Digitalisaatio on tullut osaksi arkea, josta on tullut myös hektisempää. Siinä missä laivat viettivät aikanaan viikonkin satamalaiturissa, puhutaan nykyään päivistä.

”Digitalisaatioon on otettu alustavia askeleita, sillä Raumalla on ollut älyväyläkokeilua ja otimme yhdessä satamatoimijoiden kanssa käyttöön Port Activity -platformin, josta kaikki voivat nähdä reaaliaikaisesti esimerkiksi laivojen saapumiset ja ETA:t sekä tehdä luotsitilaukset”, Virta kertoo.

”Digitalisaatioon on otettu alustavia askeleita, sillä Raumalla on ollut älyväyläkokeilua ja otimme yhdessä satamatoimijoiden kanssa käyttöön Port Activity -platformin, josta kaikki voivat nähdä reaaliaikaisesti esimerkiksi laivojen saapumiset ja ETA:t sekä tehdä luotsitilaukset”, Virta kertoo.

”Alusta on käytössä jo 12 Suomen satamassa. Sen avulla prosessi saadaan entistä tehokkaammaksi ja läpinäkyväksi. Olemme vielä alkuvaiheessa, sillä alusta on ollut käytössä noin puolisen vuotta ja sitä kehitetään koko ajan.”

Kun puhutaan megatrendeistä, ei voida sivuuttaa puoliautonomista liikennöintiä. De Meulder ja Virta muistuttavat, että Suomessa talvi tuo tähän omat haasteensa.

”Norjassa on jo otettu ensimmäisiä askeleita, mutta tämä ei vielä ole meillä Raumalla ajankohtainen asia. Jos sitä lähdetään tosissaan pohtimaan ja toteuttamaan, vaatii se paljon sekä väyliltä että kaikilta ketjuun liittyviltä toimijoilta”, Virta toteaa.

Digitalisaation avulla kyetään toimimaan myös entistä ympäristöystävällisemmin. Turvallisuus ja ympäristötekijät ovat tärkeä osa sekä satama-alueen arkea.

”Kestävää kehitystä mitataan joka paikassa. Meidän tulee kyetä olemaan vähäpäästöisiä ja ympäristöystävällisiä monellakin tavalla. Koneiston ja infrastruktuurin kuten myös aiemmin mainitsemieni valaistusten lisäksi meidän tulee tarkastella omaa toimintaamme koko ajan kriittisesti”, De Meulder kertoo.

Rauman satama työllistää 26 ja Euroports noin 400 henkilöä. Tämän lisäksi välilliset työllistämisvaikutukset ovat moninkertaiset, joten yhteiskunnallinen merkitys on merkittävä.

”Henkilöstömme ikäjakauma painottuu hieman Gaussin käyrän oikeaan reunaan. Osana henkilöstöstrategiaa pohdimme, miten saamme käyrän lähemmäs keskialuetta. Sukupolvi vaihtuu pikkuhiljaa, ja kouluttamalla voidaan vastata tuleviin rekrytointitarpeisiin. Työtehtävät ovat alalla monipuoliset, mikä lisää houkuttelevuutta”, De Meulder sanoo.

Sataman naapurissa, lahden toisella puolella toimii Rauma Marine Constructions. Telakan ja sataman läheisyys tuo tehokkuutta.

”Esimerkiksi ulkomaisten merikuljetusten järjestäminen on helppoa. Vaakasiirtomatkat ovat telakalta satamalle ja toiseen suuntaan komponenttien osalta todella lyhyet”, Virta muistuttaa.


Tulevaisuuden voittaja

Janne Virta on toiminut Rauman sataman toimitusjohtajana elokuusta 2021 lähtien. Tätä ennen hän työskenteli Europortsilla kaupallisena johtajana. Nykyiset yhteistyökumppanit ovat siis toisilleen hyvin tuttuja.

”Ajatuksemme menevät Sarin kanssa hyvin yhteen. Meidän on helppo keskustella asioista ja toimia yhteistyössä. Se helpottaa omaa työskentelyäni, kun minulla on kokemuksen kautta ymmärrys siitä, mitä operaattori miettii ja miten he priorisoivat asioita”, Virta sanoo.

De Meulder nyökyttelee vieressä yhteisymmärrystä.

”Yhteistyömme toimii todella hyvin. Totta kai satamalla on omia intressejä, jotka saattavat olla operaattorin kanssa eriäviä, mutta näin sen kuuluukin ollakin. Se ei kuitenkaan poista sitä, ettemmekö voisi tehdä onnistunutta yhteistyötä niillä alueilla, joissa intressimme ovat samat”, De Meulder muistuttaa.

”Olemme Jannen kanssa molemmat kovia viemään asioita eteenpäin, ja useimmiten haluamme asioiden etenevän mahdollisimman nopeasti. Siinäkin mielessä ajatusmaailmamme kohtaavat.

Virta ja De Meulder katsovat positiivisin silmin tulevaisuuteen. Aktiivinen satamatoiminta on omalta osaltaan yksi Rauman seudun elinkeinon ja yleisen hyvinvoinnin elinehdoista.

”Onnistuminen vaatii kovaa työtä, mutta Rauma tulee olemaan yksi voittajista”, De Meulder sanoo