29.08.2025 08:30
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist luonnehtii Tilastokeskuksen tuoreita vuoden toisen neljänneksen lukuja odotettua kehnommiksi. Tuotannon suhdannekuvaaja kuitenkin antaa toivoa alkavaan syksyyn.
”Kevään lukema oli jopa pelättyä kehnompi, mutta kesän talouskasvu on lupaavaa”, Appelqvist toteaa.
Suomen bruttokansantuote supistui vuoden toisella neljänneksellä 0,4 prosenttia suhteessa alkuvuoteen. Vuositasolla oltiin nollakasvussa, eli bruttokansantuote oli likimain samalla tasolla kuin vuosi sitten. Kolmen viimeisen vuosineljänneksen etumerkki on nyt negatiivinen, joten teknisessä mielessä Suomi on jälleen taantumassa.
”Alkuvuoden kehitys on ollut selvästi ekonomistiennusteita heikompaa. Toistuvasti pieleen mennyttä ennustetta ei silti ole syytä lähteä vaihtamaan, vaan luottaa siihen, että kotitalouksien parantunut ostovoima ja aiempaa keveämpi rahapolitiikka alkavat jatkossa näkyä vahvemmin, vaikka elpymisen käynnistyminen on takkuillut pahasti”, sanoo Appelqvist.
Yksityisen kulutuksen taso alimpana neljään vuoteen
Tilastokeskus julkisti ennakkotiedon vuoden toisen neljänneksen bruttokansantuotteesta jo kuukausi sitten. Silloin kasvulukemaksi arvioitiin pyöreä nolla. Lähtökohtaisesti odotukset eivät siis olleet erityisen korkealla, mutta nekin alittuivat.
Tarkentuneiden kasvulukujen lisäksi tänään saatiin yksityiskohtaisempia tietoja kasvun, tai oikeastaan supistumisen, rakenteesta bruttokansantuotteen alaerien osalta. Selkein kipupiste oli yksityinen kulutus, joka ei vimmatusta manaamisesta huolimatta ole lähtenyt nousuun, sanoo Appelqvist.
Yksityinen kulutus supistui 1,3 prosenttia suhteessa vuoden ensimmäiseen neljännekseen. Yksityisen kulutuksen taso oli alempana kuin kertaakaan neljään vuoteen.
Alaeristä ainoat myönteiset uutiset löytyvät investoinneista. Sekä yksityiset että julkiset investoinnit olivat keväällä kasvussa. Isossa kuvassa rakennusinvestoinnit kulkevat edelleen pikemminkin vaakatasossa, mutta teolliset investoinnit koneisiin ja laitteisiin nytkähtivät keväällä selvästi ylöspäin.
”Alentunut korkotaso luo aiempaa parempia edellytyksiä investoinneille. Trumpin kauppasotaan liittyvän uutisoinnin varjossa monelta on saattanut jäädä huomaamatta, että huomattavasti meitä lähempänä olevat ja painoarvoltaan tärkeämmät eurooppalaiset markkinat ovat piristyneet kuluvan vuoden aikana selvästi. Euroalueen pitkään jatkuneen teollisuustaantuman hellittäminen sataa jatkossa kotimaisten vientiyritysten laariin”, sanoo Appelqvist.
Kokonaistuotanto on ollut kasvussa jo toukokuusta saakka
Siinä missä bruttokansantuotelukemat olivat vaisuja, oli heinäkuun tuotannon suhdannekuvaaja rohkaisevampi. Kokonaistuotantoa kuvaava indikaattori nousi Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa 0,4 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Kuukausitasolla kokonaistuotanto on ollut kasvussa jo toukokuusta saakka.
”Kevään kasvulukujen vaisu kokonaisuus koettelee ymmärrettävästi uskoa. Vuoden kolmas neljännes vaikuttaisi kuitenkin saaneen paremman startin. Rakettimaista kasvua ei ole toistaiseksi näköpiirissä, mutta optimististen linssien läpi tarkasteltuna näyttää siltä, että talouden elpyminen olisi vihdoin käynnistymässä. Heikkojen kasvulukujen tuijotteleminen kysyy kärsivällisyyttä, mutta köyhä menneisyys ei automaattisesti tarkoita köyhää tulevaisuutta”, toteaa Appelqvist.