09.02.2023 07:58

Aitiopaikalla muutosvoimien maailmassa

Maailman myllerrykset ravistelevat parhaillaan yhteiskunnan rakenteita, eikä asioilta voida sulkea silmiä, sillä usko ja toivo eivät riitä, kun vaaditaan tekoja. Haastavat ajat vaativat meiltä jokaiselta kykyä sopeutua ja soveltaa.

Tämän hetkinen tilanne on laittanut niin poliitikot, yritykset kuin kansalaisetkin miettimään omia ratkaisujaan. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn muistuttaa, että osa pitkän ajan globaaleista muutosvoimista tunnistettiin jo vuosia sitten.

– Globaali toimintaympäristö on muuttunut suomalaisittain katsottuna hyvin voimakkaasti sekä talouden että turvallisuuden osalta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on luonut modernin rautaesiripun Euroopan ja Venäjän välille, jonka seurauksena kauppavirrat ovat katkenneet, Rehn sanoo.

– Puheet globalisaation lopusta ovat liioiteltuja, mutta vaarana on yhä selkeämpi kahtiajakautuminen, joka liittyy Yhdysvaltojen ja Kiinan välisiin jännitteisiin, ja sitä kautta Euroopan ja Kiinan välisiin suhteisiin.

Yksi hieman vähemmälle mediahuomiolle jäänyt globaali muutosvoima on ilmastonmuutos ja sen hidastaminen. – Myös ympäristön kannalta olisi tärkeää, että pystyisimme välttämään globaalin kahtiajaon. Eurooppa ja Yhdysvallat tarvitsevat Intian, Kiinan ja Indonesian kaltaiset kehittyvät taloudet mukaan ilmastotalkoisiin.

Inflaation ajurit ja ankkurit

Vallitseva tilanne on vaikuttanut perustavanlaatuisesti myös rahapolitiikkaan, mikä taas vaikuttaa luonnollisesti laajasti koko yhteiskuntaan. Euroalueen inflaation tilaan ja näkymiin Rehn nostaa selkeän ajurin ja ankkurin.

– Inflaatiokehityksessä ajurina on energian hintojen nousu ja ankkurina toistaiseksi suhteellisen maltillisena pysynyt palkkainflaatio. Euroalueen kokonaisinflaatiosta lähes puolet selittyy suoraan energian hintojen nousulla, Rehn sanoo. Rahapolitiikalla ei ole juurikaan vaikutusta energian hintoihin, mutta sillä voidaan vaikuttaa toimijoiden inflaatio-odotusten kehittymiseen. Inflaatio on laaja-alaistunut tavaroiden ja palveluiden kohonneiden hintojen myötä. Rehn toteaa, että rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa keskipitkällä aikavälillä yleiseen hintatason kehitykseen ja kansalaisten inflaatio-odotuksiin.

– Näistä seikoista johtuen kiristimme Euroopan keskuspankin neuvostossa rahapolitiikkaa alkukesästä lähtien. Tämä näkyy yrityksille ja kotitalouksille euribor-korkojen nousuna, mikä taas kiristää rahoitusoloja ja auttaa hidastamaan inflaatiota, mutta samalla se nostaa lainanhoitokustannuksia.

Globaali toimintaympäristö on muuttunut suomalaisittain katsottuna hyvin voimakkaasti sekä talouden että turvallisuuden osalta.

Energiakriisin ratkaisut avainasemassa

Koronakriisin iskiessä sekä raha- että finanssipolitiikka kulkivat käsi kädessä kohti yhteistä tavoitetta nopeilla ja voimakkailla elvyttävillä toimilla. Tämä onnistui, mutta inflaation kiihdyttyä voimakkaasti sodan ja energiakriisin seurauksena, on raha- ja finassipolitiikan yhteensovittaminen huomattavasti haasteellisempaa.

– Tässä tilanteessa ensisijainen lyhyen tähtäimen tavoite tulisi olla inflaation hidastaminen, ja se tarkoittaisi finanssipolitiikassa lievästi kiristävämpää otetta kuin mitä Euroopassa ja Suomessa on nyt näköpiirissä, Rehn kertoo.

– Nyt on nähtävissä talouden hidastumista. Se, kuinka lievä tai syvä taantumasta tulee, riippuu olennaisesti energiakriisin ratkaisuista. Suomen Pankissa tehdään aktiivisesti skenaariotyötä koskien sekä lähivuosien että pidemmän aikavälin näkymiä. Ennusteet tehdään EKP:n vetämänä yhdessä muiden kansallisten keskuspankkien kanssa.

– Teemme Suomen Pankissa Suomea koskevan ennusteen koko eurojärjestelmän käyttöön. EKP kokoaa kansallisista ennusteista euroaluetta koskevat luvut. Tämän lisäksi teemme Suomen Pankissa talouspolitiikan päätöksenteon tueksi arvioita talouden pitkän aikavälin kasvunäkymistä usean vuosikymmenen perspektiivillä.

Pitkän aikavälin malli maalaa harmaata kuvaa tulevaisuudesta. Seuraavien vuosikymmenien vaisummille kasvunäkymille on Rehnin mukaan kaksi erityistä syytä; väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuuskehitys.

– Jos nykyiset kehitystrendit jatkuvat, on uhkana, että inhimillisen pääoman määrä alkaa vähentyä 2040-luvulla. Kehitykseen voidaan vaikuttaa panostamalla koulutukseen, sekä lisäämällä kannustimia kouluttautumiseen, työntekoon ja syntyvyyden kasvuun. Myös koulutus- ja työperäisen maahanmuuton lisääminen on yksi ratkaisu Suomen talouden heikon dynamiikan kohentamiseksi.

Osaamisen ja aidon välittämisen yhteiskunta

Yksi tapa miettiä ratkaisuja on tarkastella sitä, miten vastaavanlaisista tilanteista on aiemmin selvitty. Rehn toteaa Suomen toimintaympäristön olevan yhtä kovassa murroksessa kuin 1990-luvun alussa, mutta maan taloudellinen tilanne ei ole yhtä onneton kuin tuolloin edellisen vuosikymmenen väärän talouspolitiikan jäljiltä.

– Meitä vaivaa nyt tietynlainen alisuorittaminen ilman selkeää näkymää. 1990-luvun lamasta Suomi nousi tukeutumalla pitkälti tutkimukseen, osaamiseen ja yrittäjyyteen. Toimintoja uudistettiin, korjattiin ja tasapainotettiin vaikeillakin päätöksillä, Rehn muistuttaa. Hänen silmissään tulevaisuuden Suomi on osaamisen, yrittämisen ja aidon välittämisen yhteiskunta. Nämä vahvuudet luovat valoa harmaaseen tilanteeseen. Suomessa yritystoiminnan edellytykset ovat monin tavoin hyvät, jonka myös kansainvälisten järjestöjen kilpailukykymittarit osoittavat.

Meillä on kokonaisuutena hyvin toimivat instituutiot ja lainsäädäntö, sekä osaavaa työvoimaa. Myönteistä on myös kasvuyritysten rahoituksen kehitys viime vuosina. Suomalaisia pidetään luotettavina ja osaavina toimijoina, ja se antaa meille vahvan perustan.

Pandemian ja sodan vaikutukset jakaantuvat hyvin epätasaisesti eri toimialojen välille. Juuri nyt kustannusten nousu aiheuttaa vaikeuksia lähes kaikille yrityksille. Uudistumisen kannalta investointien tyrehtyminen olisi vahingollista.

– Tärkeää on se, miten yritykset tulevat ulos energiakriisistä, miten ne pystyvät sopeutumaan korkeampiin ja vaihtelevampiin energiahintoihin, sekä miten kaikki toimenpiteet vaikuttavat suomalaisten yritysten sijoittumiseen ja riskeihin kansainvälisissä arvoketjuissa, Rehn sanoo.

– Kaiken kaikkiaan suomalainen yrityskenttä on osoittanut hyvää iskunkestävyyttä. Kannattavuus on jatkunut hyvänä Venäjän hyökkäyssodan alkamisen ja energiakriisin puhkeamisen jälkeen.

TEKSTI: MARKO ÖSTMAN KUVAT: LEENA LOUHIVAARA
HAASTATTELU TEHTIIN 17.11.2022 RAUMAN KAUPPAKAMARILEHTEEN 4/2022.