21.06.2023 10:33
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kiittää hallitusta rohkeasta otteesta parantaa Suomen kilpailukykyä ja vahvistaa työllisyyttä, kasvua ja julkista taloutta. Hallitusohjelmaan linjatut työmarkkinoiden joustot sekä ansio- ja sosiaaliturvan muutokset ovat pohjoismaisen työlinjan mukaisia uudistuksia. Työperäiseen maahanmuuttoon odotettiin enemmän vauhditusta, mutta kokonaisuudessaan Romakkaniemi pitää tuoretta ohjelmaa odotettuna ja tarpeellisena loikkana kasvun tielle.
Romakkaniemen mukaan merkittävin parannus entiseen on hallituksen ohjelmassaan ottama työlinja, jossa Suomi ottaa loikan pohjoismaiselle tasolle kilpailijamaidensa rinnalle.
”Tämä hallitusohjelma luo Suomelle kilpailuetua, jonka myötä Suomelle avautuu kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa kaista puhtaiden investointien kotiuttamiseksi. Se houkuttelee yrityksiä investoimaan, kasvamaan ja työllistämään sekä yksittäisiä ihmisiä yrittämään ja tekemään töitä”, Romakkaniemi sanoo.
Romakkaniemi kiittää, että työmarkkinoiden kaivatuilla joustoilla sekä muutoksilla ansioturvaan ja sosiaaliturvaan tehdään työnteosta kannattavaa.
”Paikallisen sopimisen laajentaminen kaikkiin yrityksiin, työntekijän irtisanomisen helpottaminen ja esimerkiksi lakko-oikeuden rajaaminen ovat kaikki pohjoismaisen linjan mukaisia uudistuksia, jotka edistävät tuottavuuden, työn ja talouden kasvua. Hallitusohjelmassa on etsitty vaikuttavia keinoja mikrotuottavuuden ja uusien työpaikkojen lisäämiseksi”, sanoo Romakkaniemi.
Osaamisperusteiseen maahanmuuttoon enemmän rajoituksia kuin vauhdituksia
Moitteita Keskuskauppakamari antaa kuitenkin hallitusohjelman työperäisen maahanmuuton linjauksille. Otsikkotasolla ohjelma tunnistaa työperäisen maahanmuuton tarpeen, mutta itse ohjelmassa konkreettisia keinoja on löyhästi, jos ollenkaan.
”Yritysten vahvasta toiveesta huolimatta työperäistä maahanmuuttoa ei vauhditeta. Meidän on nyt huolehdittava siitä, että tänne töihin ja opiskelemaan haluavat pääsevät Suomeen mahdollisimman helposti ja että he kokevat olonsa tervetulleiksi. Työperäisen maahanmuuton kasvu on viime vuonna ollut voimakasta ja hyvää kehitystä ei ole syytä katkaista”, Romakkaniemi painottaa.
Puhtaasta siirtymästä Suomen kasvun ajuri, verotuksen osalta jäi tekemistä
Hallitusohjelman energia- ja ilmastolinjaukset ovat Romakkaniemen mukaan erittäin positiivisia.
”Puhtaasta siirtymästä ja energiaratkaisuista muodostuu Suomen kasvun ajuri. Puhdas energia on ylivoimainen kilpailuetu Suomelle. Ydinvoimakirjaukset vauhdittavat jo ennestään nopeaa siirtymää uusiutuvaan energiaan. Suomen sähköjärjestelmä on kohta lähes päästötön ja kasvavaan sähköntarpeeseen vastataan hallitusohjelmassa kunnianhimoisella tasolla”, Romakkaniemi sanoo.
Tekemistä Romakkaniemen mukaan hallitusohjelmaan kuitenkin jää. Muun muassa verouudistukset tuntuivat jäävän selvitysvaiheeseen.
”Verotuksen osalta toivoimme rohkeampaa otetta. Työn tekemisen ja investointien tuottojen tulee olla tulevaisuudessa kevyemmin verotettuja ja painopiste on siirrettävä nykyistä vahvemmin työn verotuksesta kulutuksen ja haittojen verotukseen. Tässä työ jäi vielä puolitiehen”, Romakkaniemi sanoo.
Panostukset liikenneinfraan mahdollistavat investointeja
Toimiva liikenneinfrastruktuuri, sujuvat väylät sekä koko Suomen saavutettavuus ovat keskeinen osa kilpailukykyämme. Ne ovat avainasemassa uusien, tuottavuutta ja työllisyyttä parantavien investointien saamisessa Suomeen.
“Nyt päätetty miljardiohjelma väylien kuntoon laittamiseksi sekä uusien raide- ja tieinvestointien käynnistämiseksi parantaa Suomen kilpailukykyä ja kannustaa investoimaan. Se merkitsee talouskasvun vauhdittumista tulevina vuosina”, Romakkaniemi iloitsee.
Kokonaisuudessaan nyt julkistettu hallitusohjelma on merkittävä loikka uudistumisen ja kasvun tielle.
“Se tuo Suomeen kasvua, puhtaan energian investointeja ja kilpailuetua. Siinä on viesti, miten me pystymme investoimaan, kasvattamaan tuottavuutta sekä työllisyyttä ja siten koko Suomen kokonaishyvinvointia”, Romakkaniemi sanoo.
Romakkaniemi toivoo hallitukselle rohkeutta ja tahdonvoimaa viedä ohjelma käytäntöön.
“Nyt alkaa se vaikein osuus, kun ohjelma pitää laittaa myös toteen”, Romakkaniemi sanoo.