04.01.2022 08:30
Kiertotalouden arvo määräytyy resurssien ja uusien innovaatioiden kautta
Kiertotalous on noussut viimeistään viimeisen kymmenen vuoden aikana vahvasti liiketoiminnallisesti varteenotettavaksi konseptiksi – Suomeen on luotu tänä vuonna kiertotalouden strateginen ohjelma ja Satakunnassakin on bio- ja kiertotalouden kasvuohjelma. Business Finland tukee taloudellisesti yrityksiä, jotka tähtäävät toiminnoissaan materiaalihävikkinsä pienentämiseen. Maapallon resurssit ovat rajalliset ja hiljalleen markkinatalous on ottamassa välttämättömiä askeleita kestävämmän kehityksen suuntaan – ja osana sitä suuntaa mukana tulevat kiertotalouden periaatteet. Tällä matkalla on kuitenkin paljon haasteita.
Kiertotalouteen siirtyminen vaatii ajattelutapojen muutosta. Vaikuttaa siltä, että monissa yrityksissä ja organisaatioissa on tiedon ja osaamisen puutteita tavoissa, joilla kiertotaloutta edistetään. Minkälaiset tekijät yrityksissä vaikuttavat yritysten kykyyn tulla enemmän tätä kehitystä tukeviksi? Kiertotalous on lähtökohdiltaan taloutta, jossa aineiden ja tuotteiden arvo säilyy, jossa jätettä ei tuoteta ja jossa resurssit säilyvät vielä tuotteen elinajan päättyessäkin. Asiat ovat systeemisiä halki koko yhteiskunnan leikkaavia kokonaisuuksia, joissa muutoksia ei voi syntyä ilman lisääntyvää läpinäkyvyyttä ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. On tärkeää, että asioista puhutaan, ja lopulta myös tiedostavat tuotteiden loppukäyttäjät ja kuluttajat ovat oleellinen osa onnistumista.
Pekka Maijala
asiantuntija, dosentti
Pyhäjärvi-instituutti
World without waste olisi hieno vaihtoehto internetin syntyaikoina esiin pulpahtaneelle www-lyhennykselle.
Yritysten tutkimus- ja tuotekehityspanoksia tulee varmasti tarkastella kohdentamalla resursseja tuotteiden ja prosessien suunnitteluun, uusiin innovaatioihin ja palveluiden kehittämiseen. Tuotteiden korjaamisen, uudelleenkäytön ja kierrättämisen rinnalle yritysten liiketoimintamallia voidaan laajentaa innovoimalla toimintoja esimerkiksi palveluiden tarjoamiseen. Oli yritys/ organisaatio pieni tai suuri, tällaiset muutokset eivät ole helppoja. Ne vaativat toteutuakseen paitsi kehittyviä teknologioita, myös muutoksia mahdollistavaa lainsäädäntöä. Aloittaville uusille yrittäjille kestävän kehityksen vaatimuksiin rakentuva kenttä on kuitenkin jo nyt Suomessa mitä mielenkiintoisin.
Kun koulutusjärjestelmässämme sen kaikilla asteilla kestävyyden näkökulmat tulevat kunnolla huomioiduiksi, sanoista on helpompi päästä tekoihin. Alueilla toteutetaan monien organisaatioiden ja rahoittajien toimesta yrittäjyyteen ja kestävään kehitykseen liittyviä hankkeita (joista esimerkkinä Pyhäjärvi-instituutin Leader -rahoitteinen KOHTAA-hanke). Jotta kestävää yritystoimintaa saataisiin paremmin tuettua, lainsäädäntömme tulisi nykyistä paremmin tukea kestävien yrityskonseptien ja liiketoimintamallien kehittämistä.
Puhutaan sitten biologisista tai teknisistä materiaalien kierroista, jätettä aina syntyy eli kokonaan uutta, uljasta maailmaa ilman jätettä emme kykene kehittämään. Kuitenkin jätteen määrää voidaan vähentää ja sen laatua parantaa. On tärkeää muistaa, ettei kaikki kiertotalous ole välttämättä kestävää. Tuotteiden, prosessien ja palveluiden koko elinkaari on huomioitava. Kaikkea ei tarvitse osata itse. Yhdessä kehittäminen on avain elinvoimaiseen, kestävään yhteiskuntaan.