Kohti vetokykyistä väylää – Valtatie 8 Turku-Pori -yhteysvälin merkitys osana Suomen pääväylästöä vain kasvanut

Seudun elinkeinoelämän ja julkisten tahojen viime vuosina toteutuneiden ja tulossa olevia investointien arvo voidaan laskea miljardeissa. Lounais-Suomi elää viennistä: n. 16 % Suomen viennistä tehdään Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla viiden vahvan sataman kautta. Vt8 on alueen teollisuudelle, kaupalle ja palveluille korvaamaton pääväylä senkin vuoksi, ettei samansuuntaista raideyhteyttä ole. Työssäkäyntialueet ovat laajentuneet, mikä on lisännyt henkilöautoilla tehtäviä matkoja. Puutteellinen liikenneturvallisuus on edelleen tieyhteyden vakavimpia ongelmia.

Väylää ja sen osayhteysvälien kehittämistoimenpiteitä arvioitiin faktapohjaisin, tätä päivää kuvastavin tiedoin viiden tavoitealueen kautta: Liikenneturvallisuus, Kuljetukset, Ympäristö ja maankäyttö, Ilman autoa tehtävät matkat sekä Henkilöautomatkat. Selvitystyö erottelee parantamishankkeet kolmeen neljän vuoden jaksolla toteutettavaan koriin mukaillen tulevaa valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmätyötä. Esityksessä on selkeästi tuotu esille myös suunnittelun aikataulutus. Suunnitteluresurssien niukkuus onkin tällä hetkellä yksi pahimmista pullonkauloista maanteiden parannushankkeiden käynnistämiselle.

Poikkeuksellista selvityksessä on se, että arviointikriteerit ovat linjassa myös valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnittelun palvelutasotavoitteiden kanssa. Näitä ovat Saavutettavuus sekä matkojen ja kuljetusten palvelutaso, Taloudellinen kestävyys, Ekologinen kestävyys, Sosiaalinen kestävyys ja Liikennejärjestelmän turvallisuus. Valtakunnallinen liikennejärjestelmätyö on vasta käynnistymässä alkuvuoden 2020 aikana, joten selvitystyö ja sen arviointikäytännöt ovat suoraan hyödynnettävissä valtakunnallisen suunnittelun ja arviointiprosessien tukena.

Selvitystyö on näyte koko Lounais-Suomen yhteisestä tahdonilmaisusta vt8:n nelikaistaistamiseksi. Työn toteutti Ramboll Oy:n tiimi, jonka projektipäällikkönä toimi DI Riikka Salli. Selvitystyön ohjausryhmään kuuluivat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntaliitot, Rauman, Satakunnan ja Turun kauppakamarit, yhteysvälin kuntien ja satamien edustajat sekä Väyläviraston edustaja.

Eurajoen ja Laitilan eritasoliittymät liityntäratkaisuineen ovat kehittämisselvityksessä prioriteettilistojen kärjessä. Selvitystyön julkistaminen tapahtuukin samanaikaisesti Eurajoella ja Laitilassa perjantaina 24.1. klo 9. Paikalla ovat maakuntaliittojen, kuntien ja kauppakamareiden edustajat vastaamassa selvitystyöhön liittyviin kysymyksiin. Lisäksi maalis-huhtikuussa toteutetaan Helsingissä teemaan liittyvä seminaari, jossa pureudutaan tarkemmin selvityksessä toteutettuihin analyyseihin ja johtopäätöksiin.