Kyberturvallisuus – strateginen investointi Satakunnan yrityksille

Kyberturva on johtamiskysymys

Satakunnan talous rakentuu energiaintensiivisestä teollisuudesta, satamista ja logistiikasta, metallin ja konepajojen osaamisesta sekä kasvavasta bio- ja kiertotaloudesta. Jos digitaalinen järjestelmä kaatuu, seuraukset näkyvät koko toimitusketjussa ja koko maakunnassa. Kyberturvallisuus ei siis ole IT-osaston asia, vaan osa yrityksen riskienhallintaa, strategiaa ja vastuullisuutta.
Uusi kyberturvallisuuslaki (124/2025) velvoittaa kriittisiä toimialoja huolehtimaan riskienhallinnasta ja raportoimaan merkittävät tietoturvaloukkaukset Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle (Finlex 2025). Laki siirtää vastuun myös yritysjohdolle, mikä tarkoittaa, että hallitusten ja johtoryhmien on otettava kyberturva osaksi strategista päätöksentekoa.

Euroopan Unioni ja Nato nostavat vaatimustasoa

EU:n kyberturvallisuusdirektiivi (NIS2-direktiivi) siirtyi Suomen lainsäädäntöön huhtikuussa 2025 ja toi mukanaan velvoitteet entistä laajemmille toimialoille. Direktiivin tavoitteena on varmistaa kriittisten toimijoiden tietoturva ja raportointikyky. CER-direktiivi (Critical Entities Resilience Directive) täydentää tätä velvoittamalla turvaamaan kriittisten palveluiden jatkuvuuden hybridiuhkien aikana, ja uusi Kyberkestävyyssäädös (Cyber Resilience Act, CRA) puolestaan asettaa velvoitteita tuotteiden ja ohjelmistojen valmistajille koko elinkaaren ajalle.
Samaan aikaan Suomen Nato-jäsenyys ja Euroopan turvallisuustilanteen kiristyminen lisäävät paineita yrityksille. Satakunnassa tämä koskee erityisesti Raumaa ja Poria, joiden satamat ovat kansainvälisen kaupan solmukohtia. Olkiluodon ydinvoimala sekä maakunnan vahva metalliteollisuus ovat kriittisiä myös koko Suomen huoltovarmuudelle. Puolustusteollisuuden toimitusketjut lisäävät vaatimuksia entisestään.

Yhteistyöllä kilpailuetua – SAMKin rooli

Yritykset eivät ole kyberturvahaasteiden kanssa yksin. Satakunnan ammattikorkeakoulun strategia painottaa osaamisen kehittämistä alueilla, jotka vahvistavat Satakunnan elinkeinoelämän kilpailukykyä. Huoltovarmuus ja kyberturvallisuus ovat osa tätä strategista kokonaisuutta, johon panostetaan tutkimuksessa, koulutuksessa ja hankeyhteistyössä. SAMKin RoboAI-tutkimuskeskuksessa käynnissä oleva Kyberturvaa Satakunnan teollisuuteen (KYTEE) -hanke tukee erityisesti teollisuusyrityksiä NIS2-direktiivin vaatimusten täyttämisessä ja kokonaisvaltaisen kybervarautumisen rakentamisessa (SAMK 2024).
RoboAI:n ja Merilogistiikan tutkimuskeskuksen tarjoama tutkimus, koulutus ja kehittämishankkeet tuovat yrityksille konkreettisia hyötyjä. Yritykset voivat hyödyntää korkeakoulun asiantuntijapalveluita, opiskelijoiden osaamista sekä tutkimusprojekteja kustannustehokkaana tapana parantaa kyberturvaansa. Tämä yhteistyö tarjoaa yritysjohdolle käytännön mahdollisuuden vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa, että osaamista ja ratkaisuja löytyy läheltä eikä kaikkea tarvitse rakentaa yksin.

Hyödyt liiketoiminnalle, riskit hallinnassa

Hyvin hoidettu kyberturva maksaa itsensä takaisin monella tavalla. Asiakkaat, rahoittajat ja sijoittajat voivat luottaa siihen, että toiminta on turvattua ja riskit hallinnassa. Sääntelyjen täyttäminen voi olla ratkaiseva tekijä tarjouskilpailussa, ja toiminnan jatkuvuus varmistaa, että häiriöt satamissa, teollisuudessa ja alihankintaverkostoissa jäävät vähäisiksi.
Ennaltaehkäisy on aina halvempaa kuin kriisistä selviytyminen. Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen arvioiden mukaan vuosien 2023–2024 rahoitustuki mahdollisti monille pk-yrityksille modernien turvaratkaisujen käyttöönoton ja vahvisti näin niiden kyberkestävyyttä. Tämä vahvistaa käsitystä, että kyberturva on ennen kaikkea riskienhallintaa, joka tuottaa selkeitä tuloksia. (Kyberturvallisuuskeskus 2025)
Jos esimerkiksi sataman tietojärjestelmät kaatuisivat kiristyshyökkäyksen vuoksi, seurauksena olisi välitön toimitusketjujen häiriö. Yritys, joka on varautunut varmuuskopioin ja palautusprosessein, pystyy kuitenkin jatkamaan toimintaansa lähes normaalisti. Erot syntyvät valmistautumisesta.

Kansallinen strategia ja tulevaisuus

Suomen uusi kyberturvallisuusstrategia 2024–2035 korostaa elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteisvastuuta kyberturvan nostamisessa osaksi normaalia liiketoiminnan johtamista. Strategia painottaa, että kyberturva on kansallinen kilpailukykytekijä, joka vaatii sekä yrityksiltä että viranomaisilta pitkäjänteistä yhteistyötä (Valtioneuvosto 2024).
Kyberturvallisuus ei ole pelkkä tekninen ratkaisu, vaan strateginen investointi, joka varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden ja vahvistaa kilpailukykyä. EU:n säädökset, Nato-yhteistyö, Euroopan turvallisuustilanne ja SAMKin panostukset tekevät siitä entistäkin tärkeämmän.

Satakunnassa, jossa vienti, satamat, energia ja teollisuus ovat alueen elinehto, kyberturva on yhtä kriittinen kuin toimitusvarmuus tai tuotteiden laatu. Yritys, joka panostaa kyberturvaan ja hyödyntää alueellista osaamista, viestii luotettavuutta kotimaassa ja kansainvälisesti. Johdon vastuulla on varmistaa, että kyberturva on osa liiketoimintastrategiaa - tämä on sekä velvoite että mahdollisuus.

LÄHTEET:

• Finlex (2025): Kyberturvallisuuslaki
• SAMK (2024): Kyberturvaa Satakunnan teollisuuteen
  
• Kyberturvallisuuskeskus (2025): Kansallisen koordinointikeskuksen rahoitustuki edisti yritysten kyberturvallisuutta
  
• Valtioneuvosto (2024): Suomen kyberturvallisuusstrategia 2024-2035

​​​​​​​