22.06.2022 11:03

Luotettava ja kustannustehokkaasti toimiva toimitusketju on vientiyrityksen peruspilari

Toimitusvaikeudet ja kuljetuskustan­nusten nopea kasvu ovat kääntäneet laajempaa huomiota logistiikkaan. Logistiikkaa voidaankin verrata ihmisen verenkiertoon, joka toimii taustalla hyvin huomaamattomasti, kunnes jossakin kohtaa syntyy tukos. Seurauksena on nopeasti laajaksi kasvava häiriötila, jonka korjaaminen vie paljon aikaa ja resursseja.

Toimitusketjujen kriisinsietokykyä on koeteltu voimakkaasti viimeiset kaksi vuotta. Tämä on pakottanut yritykset tekemään erilaisia korjausliikkeitä. Osa yrityksistä on joutunut nostamaan varastotasojaan, jolloin aiempaa suurempi vaihto-omaisuuteen sitoutunut pääoma jarruttaa esimerkiksi investointeja.

Tätä juttua kirjoittaessani on vaikea nähdä, että toimitusketjujen haasteet olisivat vähentymässä. Venäjän Ukrainaa vastaan aloittama sota aiheuttaa käsittämättömän suurta inhimillistä kärsimystä. Sodan vuoksi myös kuljetuksiin oleellisesti liittyvä energiakysymys on kärjistynyt öljyn hinnannousun myötä. Lisäksi Kiinassa maaliskuun aikana pahentunut korontilanne aiheuttaa jälleen vakavia viiveitä kuljetusverkostoihin, joten edelleen on liian aikaista todeta tämänkään kriisin väistyneen.

Suomen maantieteellinen sijainti aiheuttaa vientiyrityksille logistisia lisäkustannuksia esim. manner­ Euroopassa toimiviin kilpailijoihin verrattuna. On ensiarvoisen tärkeää, ettei Suomen logistinen kilpailukyky heikkene suhteessa verrokkimaihin nähden tulevien vuosien aikana. EU:n tavoite tehdä Euroopasta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä on kunnianhimoinen ja tiukka. Kuljetusten siirtymisellä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin on merkittävä rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa. Tämä vaatii isoja investointeja ja viisautta valita oikeat käyttövoimaratkaisut kuljetuskalustolle pienistä paketti autoista raskaiden ajoneuvoyhdistelmien kautta aina valtamerialuksiin saakka.
Luotettavasti ja ennakoidusti toimivan lähilogistiikan merkitys korostuu, kun globaalit toimitusketjut ovat epätasapainossa. Viimeisten mailien kuljetusten häiriöt tulee pyrkiä minimoimaan, jotta kuljetukset satamista ja satamiin rullaavat sujuvasti.
Talvella 2022 julkaistu Valtatie 8 ­älyväyläselvitys havainnollistaa, miten monesta eri tasosta toimitusketjun hallinta koostuu. Perustana on eri kuljetusmuodot kattava liikenneinfrastruktuuri. Tämän päälle rakentuu tieto­, sähkö­ ja energiainfrastruktuuri, jonka merkitys entisestään korostuu siirryttäessä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin. Kolmannella tasolla on älykkään liikenteen infrastruktuuri ja palvelut. Reaaliaikaisempi ja paikkasidonnainen tiedonsiirto mahdollistavat entistä tarkemman kuljetusten seurannan ja ennakoinnin vaihtuviin tieolosuhteisiin.

Älyväyläselvitys alleviivaa jälleen kerran, miten tärkeä rooli katta­valla tiedonhallinnalla on tehokkaasti toimivan kuljetusketjun kannalta. Selvitys korostaa myös länsirannikon merkitystä elinvoimaisena teollisuus­ ja satamavyöhykkeenä, jota rannikon rautatie eli VT 8 yhdistää. Tavoite kehittää VT 8:sta Suomen vähäpäästöisin ja älykkäin väylä on varmasti hyvä tulokulma kisattaessa jatkuvasti niukkenevista määrärahoista.