09.09.2025 08:30
Teksti: Janne Rantanen
Naparetkeilijä Rauman Meriverkostopäivän pääpuhujana saattaa kuulostaa yllättävältä. Mutta kun tällä kertaa päivän teemana on arktinen osaaminen, niin valintaa voi pitää napakymppinä.
Poppis Suomela todella tuntee arktiset olosuhteet. Hän on hiihtänyt pohjois- ja etelänavalle sekä sivakoinut Grönlannin halki.
Ja pisteeksi iin päälle: valokuvaaja ja naparetkiopas Suomela taitaa tarinankerronnan.
Tänä vuonna ilmestyi Tahdonvoimaa-kirja Suomelan viimeisimmästä hurjasta projektista. Poppis valmensi kahta retkeilijää vuoden päivät ja johdatti kolmikon etelänavalle. Retkikunta hiihti 57 päivässä yli 1100 kilometriä jäätiköllä raskaita pulkkia perässään vetäen.
– Merenkulun asiantuntijat ja insinöörit luultavasti miettivät, miten laivat ja laitteet kestävät äärimmäisissä olosuhteissa. Minä tuon meriverkostopäivään inhimillistä taustatarinaa siitä, miten ihmiset kestävät siellä ja miten arktinen alue on erikoista, sanoo Suomela.
Hyvä pointti, sillä Arktiksella tehdään myös töitä. Laivoilla ihmiset joutuvat välillä ulos kansi-, tutkimus- tai huoltohommiin. Oloissa, joita maakrapu sanoisi epäinhimillisiksi.
– Tuota kyllä vähän haastan! Voimme tehdä aika paljon oman mukavuutemme eteen. Ei kukaan viitsi lähteä sinne kärsimään. Täytyy löytyä tapa viihtyä. Toki naparetkellä on yksittäisiä hetkiä ja tilanteita, jolloin ei ole mukavaa. Suurimmaksi osaksi arki on kuitenkin inhimillistä. Laivoilla pääsee sisätiloihin ja naparetkellä telttaan, jossa on ihan ookoo olla, kertoo Suomela.
Hän lisää, että kaikilla suomalaisilla on kokemusta kylmässä toimimisesta.
– Lumityöt tehdään kelissä kuin kelissä, jos on pakko. Asenteesta on paljon kiinni naparetkelläkin. Helppoa ei ole koskaan, mutta arjen saa sielläkin rullaamaan: ateriat, työtä eli matkantekoa, lepoa, rentoutumista ja unta. Vapaata eli taukopäiviä pitää allokoida matkasuunnitelmaan.
Miten Poppiksesta tuli naparetkeilijä?
– Partiossa aikuiset opettivat pärjäämään luonnossa ja huolehtimaan itsestään. Opin nauttimaan retkeilystä ja talvesta. Laskuvarjojääkärikillasta sain kavereita, joiden kanssa tehdä myös vaativampia retkiä.
Aika monet haluavat testata omia rajojaan jossakin.
– Vieroksun sitä, että etsitään rajoja. Mitä jos mennään rajan yli? Itse puhun enemmänkin rajojen haastamisesta tiedostaen kuitenkin omat rajansa. Siinä on merkittävä ero.
Poppis lisää perään, että hän tykkää myös aika tavallisesta retkeilystä esimerkiksi Lapin upeissa maisemissa.
– Vedän vaelluksia ja retkiä, järjestän tyky-reissuja. Iso intohimoni on tehdä asioita toisten hyväksi. Auttaa selviämään huonossa kelissä, ja jopa nauttimaan siitä. Mittaan onnistumiseni sillä haluavatko ihmiset lähteä kanssani toisenkin kerran.
Suomela on 59-vuotias. Vieläkö on mielessä joku iso projekti, jonka hän haluaisi toteuttaa?
– Ei mulla mitään elämänlistaa ole, mutta mielelläni lähden vaikkapa hiihtämään naparetkelle. Ikä hidastaa palautumista, muttei onneksi samalla tavalla kestävyyttä ja sitkeyttä. Usein juuri liian kova vauhti voi koitua naparetken kohtaloksi. Viime vuoden naparetkelle lähdettäessä sanoin asiakkailleni, että tärkein tehtäväni on jarruttaa vauhtiamme puolimatkaan saakka, ettei uuvuta heti alkumatkasta liian kovan vauhdin takia.
Ja niinhän siinä kävi – ja siksi kolmikko perille pääsi. Unohtumatonta kokemusta rikkaampana.
Naparetket ovat äärimmäisen kalliita projekteja. Niiden rahoituksessa on usein yhtä suuri työ kuin itse reissussa. Lisäksi pitää olla aikaa käytettävissä ja ihmissuhteet kunnossa. Niinpä harvalla on niihin mahdollisuutta.
– Sitä korostan aina, että naparetkien kaltaisia retkiä voi tehdä huomattavasti Etelämannerta edullisemmin Suomessa, Skandinaviassa tai vaikka Huippuvuorilla. Erittäin vaativat olosuhteet on koettavissa esimerkiksi Lapissa tammi-helmikuussa.
Naparetkeilijä Poppis Suomela nähdään keynote-puhujana Rauman Meriverkostopäivässä 6.11.2025. Tapahtuma kokoaa yhteen alan yritykset, viranomaistahot sekä oppilaitokset teemalla Arktinen osaaminen. Seminaari on maksuton, mutta vaatii etukäteisilmoittautumisen lokakuun loppuun mennessä.