17.04.2020 08:37
Onko aika vaihtaa (korona)strategiaa?
(Juttu julkaistu alun perin Länsi-Suomi -lehdessä pe 10.4.2020)
Koronakriisissä kaikkein tärkein tavoite on suojella ihmisten terveyttä ja pysäyttää epidemian leviäminen. Siinä Suomen hallitus on rajoitustoimillaan hyvin onnistunutkin. Nyt on kuitenkin aika vaihtaa strategiaa. Jokainen viikko, jonka maamme ja taloutemme on nykyisenkaltaisten rajoitustoimien pysäyttämä, tuhoaa 1,2 miljardia bruttokansantuotteestamme, kaataa muutoin terveitä yrityksiä sekä aiheuttaa pahimmassa tapauksessa pysyviä työpaikan menetyksiä.
Nyt on aika suunnitella rajoitusten purkamista, samalla kun jatketaan epidemian taltuttamista uusin keinoin. Esimerkiksi Etelä-Koreassa käytössä olleessa mallissa testataan kaikki oireelliset kansalaiset välittömästi. Myös terveydenhuollon ja kriittisten alojen ja asiakaspalvelun töissä olevia oireettomia testataan säännöllisesti. Heti tartunnan havaitsemisen jälkeen selvitetään sen lähde ja kaikki oireettomat kontaktit, joka tartunnan saaneella on ollut ja myös heidät testataan. Muutamat Euroopan maatkin ovat siirtymässä tällaisen strategian käyttöön.
Strategiassa tärkeintä on ensin varmistaa tarpeeksi laaja taudin testaus- ja analyysikapasiteetti (myös yksityinen), jotta kaikki oireelliset, altistuneet ja eri kriittisillä aloilla toimivat voidaan testata. Toiseksi tärkeintä on tarpeelliset resurssit, työvoima ja apuvälineet altistuneiden tehokkaaksi jäljittämiseksi. Kolmas resurssi on riittävät suojavälineet terveydenhuollon työntekijöille ja kriittisillä aloilla toimiville.
Yrityksille joka ikinen päivä poikkeustilaa on merkityksellinen. Tukitoimissa nopeus, helppous ja runsaus ovat parhaat ohjenuorat. Kannattaa tukea yrityksiä mieluummin hieman liikaa kuin liian vähän, koska toinen johtaa joka tapauksessa yrityksen kaatumiseen. Hallitus on turvannut lainarahoituksen saantia hyvin. Samoin eri tukimuodot ovat tärkeä ensiapu, tosin odotusajat tukipäätöksille uhkaavat venyä liian pitkiksi. Valtion vastaantulo esimerkiksi sairauspoissaolojen kustannuksissa sekä yritysten sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksuissa olisi lisäksi suotavaa.
Kun rajoitustoimia aletaan purkaa, on pystyttävä samalla luomaan kuluttajien ja yritysten luottamusta tulevaan. Tähän auttaa julkisen ja yksityisen kysynnän reipas vauhdittaminen. Päätöksiä pitää tehdä jo nyt, jotta toimet tulevat voimaan jo kesällä syksyn sijaan. Elvytystoimien listalla voisivat olla esimerkiksi ansiotuloverotuksen keventäminen, ravintoloiden arvonlisäveron väliaikainen alentaminen sekä kotitalousvähennyksen laajentaminen. Liikenneinfraan kohdistuva elvytys tulee kohdentaa nopeasti käynnistettävissä oleviin hankkeisiin, jotka parantavat infran kuntoa ja toimivuutta. Näitä olisivat esimerkiksi vt8:n Laitilan ja Eurajoen eritasoliittymäratkaisut.
Kriisi ajaa yritysten lisäksi väistämättä myös valtion ja kunnat velkaantumaan. Kestävyysvajetta ei veronkorotuksilla ja säästöillä pysty yksin ratkomaan vaan tarvitaan rohkeitakin rakenteellisia uudistuksia. Listalla tulevat olemaan muun muassa työmarkkinakysymykset ja työllisyysasteen nostaminen, sote sekä osaamiseen ja infrastruktuuriin investoiminen. Ehkäpä pakon edessä uudistuksiin myös pystytään paremmin?
Yhtä kaikki, olemme kaikki yhtä. Haasteiden keskellä lohtua tuo, että korona vaikuttaa kaikkien elämään. Kyllä tästäkin selvitään, entistä vahvempana eteenpäin, kunhan näkyviin saadaan selkeä polku ulos tilanteesta.
Riikka Piispa
toimitusjohtaja
Rauman kauppakamari