Panostuksia kilpailukykyyn - kauppakamarit vaativat liikenteelle uutta rahoitusmallia

Jotta menestymme globaalissa kilpailussa, on Suomen maantieteellisestä sijainnista aiheutuvaa kilpailukykyhaittaa kompensoitava liikennejärjestelmän pitkäjänteisellä kehittämisellä. Pelkkä budjettirahoitus ei kuitenkaan ole riittävä kattamaan liikenteen korjaus- ja investointivelkaa.

Toimivat liikenneverkot ovat strateginen menestystekijä

Kahdeksan kauppakamaria (ml. Rauman kauppakamari) teetti selvityksen liikenteen ja logistiikan merkityksestä Suomen kilpailukyvylle. WSP Finland Oy:n tuottamasta raportista käy ilmi, että toimivat liikenneverkot ovat strateginen menestystekijä. Suomella on maantieteellisestä sijainnistaan johtuva selvä takamatka esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Puutteellinen liikenneverkko ja häiriöt kuljetusketjuissa lisäävät tätä takamatkaa.

Kauppakamarit vaativat, että liikenneverkkoon panostetaan aiempaa enemmän. 12-vuotisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla tulee saada pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta liikenneverkon kehittämiseen.
”Toimitusvarmuus on ykkösasia. Meillä on kilpailukykyhaitta esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Elinkeinoelämä käyttää eri kuljetusmuotoja ja liikenneverkkoja kotimarkkinoilla ja kansainvälisessä liiketoiminnassa. Mikäli elintila kapenee, voi tuotanto siirtyä kilpailijamaihin”, sanoo johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy:sta.

Liikenneverkon merkitys teollisuudelle ja kaupalle sekä Suomen kilpailukyvylle on suuri. Satamat ja meriväylät, raide- ja maantieverkko sekä lentoliikenne muodostavat perustan logistiikan, kaupan ja teollisuuden toimitusketjuille. Toimivat väylät paitsi vähentävät elinkeinoelämän kustannuksia myös pienentävät liikenteen päästöjä.

Tarvitaan uusi rahoitusmalli

Suomi tarvitsee liikenteelle uuden kokonaisvaltaisen rahoitusmallin, jonka avulla on mahdollista tavoitella Ruotsin tasoa infran rahoituksessa sekä käynnistää uusia infrahankkeita etupainotteisesti. Kauppakamareiden mukaan uuden rahoitusmallin pitää pystyä vähentämään korjaus- ja investointivelkaa Suomen eri osissa. Uusi rahoitusmalli ei kuitenkaan saa nostaa teiden käytön nettokustannuksia. Lisäksi hankeyhtiöiden käyttöä yksittäisissä uusissa hankkeissa tulee edistää.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi korostaa, että väyläverkon kokonaisuuden sujuvuus on kriittinen asia talouskasvun, yritysten toimintaedellytysten sekä kilpailukyvyn kannalta.
“Suomi on eurooppalaisittain pullonpohja ja saari, mikä takaa sen, että meillä on logistisesti huonot lähtökohdat kilpailijamaihimme verrattuna. Maantieteelle emme voi mitään, mutta sitä vastoin meidän tulisi tehdä kaikkemme, jotta voimme taata kilpailukykyisen asemamme”, hän sanoo.

Kauppakamarit haluavat kiinnittää huomiota myös siihen, että Suomen on myös paremmin hyödynnettävä EU:n rahoitusmahdollisuudet liikenteelle. EU-rahoitusmahdollisuuksien osalta erityisen tärkeää on vaikuttaa liikenteen TEN-T-ydinverkkokäytävän laajentamiseen.

Kasitien nelikaistaistamisen rahoitusvaihtoehdot tapetilla

Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa toteaa: ”Tuleva hallitus saa liikenneinfrahankkeiden rahoituksen osalta ison palan purtavaksi. Liikenneinfraan on pakko alkaa investoida: se on teollisuuden menestymiskysymys, osaavan työvoiman liikkuvuuskysymys ja ympäristökysymys. Korjattavaa on niin pääväylästöillä kuin alemmalla liikenneverkolla niin maanteillä kuin raiteilla.”

”Paljon tapetilla oleva VT8:n nelikaistaistaminen Turusta Poriin palvelee Lounais-Suomen elinkeinoelämän globaalia kilpailukykyä. Yhteysvälin tärkeitä hankkeita on toteuttamisvalmiina vaikkapa perinteisellä budjettirahoituksella. Nyt pitäisi kuitenkin käynnistää yhteysvälin nelikaistaistamisen osalta yleissuunnittelun ja maankäytön suunnittelun prosessi, jonka yhteydessä voidaan selvittää myös muita rahoitusvaihtoehtoja. Suunnittelun käynnistämiseksi tarvitaan todennäköisesti myös alueen osallistumista rahallisesti.”, ynnää Piispa kasitien varrelta.

Liite: kestävää kilpailukykyä logistiikalla ja liikenneverkolla.pdf​​​​​​​

Linkki Kauppakamarien vaaliteesit: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2018/12/k2-vaaliteesit-web-versio.pdf

Lisätietoja:
Jorma Mäntynen, johtaja, professori, WSP Finland Oy, p. 040 620 4583.
Riikka Piispa, toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari, p. 040 7088555