Pitkäjänteisellä strategialla sitoutuneempaa henkilökuntaa - Alfa Laval työllistäjänä

Alfa Laval Aalborgin pääoven vieressä on siistissä rivissä valkoisia polkupyöriä, joiden rungossa komeilee yrityksen logo. Toimitusjohtaja Harri Lotila katselee menopelejä tyytyväisenä ja toteaa niiden olevan osa suurempaa strategiaa.

– Olemme päättäneet vastata työvoiman saatavuuden haasteisiin pitkäjänteisellä tavalla. Rakennamme suunnitelmallisesti kulttuuria, jossa työntekijällä on hyvä olla. Hankimme muun muassa henkilökunnan aloitteesta nämä pyörät, joilla voi polkaista lounaalle, ettei aina tarvitse käyttää autoa tai syödä omia eväitä. Kulttuuriin kuuluvat myös joustavuus, työntekijöiden elämäntilanteiden huomioiminen ja erilaiset etätyöratkaisut.

Lounais-Suomessa on jo jonkin aikaa ollut positiivinen vire elinkeinoelämässä. Se, miten yksittäiset yritykset pärjäävät työvoiman ostomarkkinoilla on paljon yrityksistä itsestään kiinni, vakuuttaa Alfa Laval Aalborgin henkilöstöpäällikkö Sirkka Berglund-Palmo.

– Olemme tulleet avoimemmaksi kansainvälisyydelle. Tällä hetkellä meillä on Raumalla ruotsalainen, skotlantilainen, kiinalainen ja pakistanilainen työntekijä ja tutkimme mahdollisuutta tuoda Raumalle lisää ulkomaisia osaajia, henkilöstöpäällikkö Sirkka Berglund-Palmo kertoo.

– Lisäksi olemme erittäin järjestelmällisesti satsanneet motivoituneiden ja osaavien opiskelijoiden löytämiseen ja sitouttamiseen.Opiskelijat saavat kiitosta ja heille annettaan vastuuta

Alfa Laval Aalborg on tehnyt jo vuosia töitä sen eteen, että yritykseen löytyisi innokkaita opiskelijoita, jotka olisivat myös valmiit jäämään töihin valmistuttuaan.

– Olemme järjestelmällisesti satsanneet siihen, että opiskelijat tekevät oikeita töitä ja kokevat olevansa osa tiimiä, Harri Lotila sanoo.

– Tämä tarkoittaa sitä, että kun kesätyöntekijä tulee taloon, hänelle on osoitettu mentori, joka katsoo, että opiskelijalla on riittävästi oikeanlaisia töitä. Palaute, jota opiskelijoilta olemme saaneet, on sellaista, että meillä tehtävät ovat mielekkäitä, vastuullisia ja riittävän vaativia. Lisäksi opiskelijat ovat järjestäen olleet aivan huippuja. Heillä on kova halu oppia, he ovat sitoutuneita ja aivan virtuooseja nykyteknologioissa.

– Paras merkki onnistumisesta tällä saralla on se, että meillä on tällä hetkellä useita työntekijöitä, jotka ovat tulleet taloon kesätyöntekijöiksi ja sitä kautta jääneet. Näistä useat ovat myös muualta kuin Raumalta ja silti muuttaneet mielellään Raumalle.

Lotila ja Berglund-Palmo kumoavat ajatuksen siitä, ettei Raumalle saisi houkuteltua muuttamaan laadukasta työvoimaa. Kohderyhmä vain pitää miettiä uudella tavalla.

– Ajattelisin, että vanhempi ikäluokka on jo siinä mielessä menetetty, että emme saa heidän päätään käännettyä ja heitä lähtemään Raumalle, jos koko elämä, lasten harrastukset ja puolison työ on toisaalla, Lotila sanoo.

– Sen sijaan nuorempi väki on avoimempaa lähtemään ja muuttamaan myös toiselle paikkakunnalle, jos vain työ on mielekästä ja kaupungissa on peruspalvelut kunnossa, niin kuin Raumalla on, Sirkka Berglund-Palmo lisää.

Työssäkäyntialuetta pitäisi saada myös laajennettua, mikä onnistuisi, jos moottoritie yltäisi Turusta Rauman kautta Poriin. Nykyinen 8-tie ei ole turvallisuudeltaan sellainen, joka houkuttelee yrityksiä kannustamaan työntekijöitään päivittäiseen työmatkailuun kaupunkien välillä. Välimatkat kuitenkin ovat sinänsä lyhyitä, joten hyväkuntoisia teitä pitkin matka taittuisi joutuisasti.

– Tämä on sellainen hanke, missä Rauman talousalueen toimijoiden on syytä olla entistäkin aktiivisempia, Lotila toteaa.

Teksti ja kuvat: Antti Lehto