Satakunta on Suomen turvallisuusrannikko

Maailmassa eletään jännitteisiä aikoja. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti Euroopan ja koko maailman toimintaympäristön. Globaalin geopolitiikan myllerrys vaikutti välittömästi myös Suomeen ja sen seurauksena meistä tuli Naton jäsen 4.4.2023. Suurvaltojen väliset jännitteet pakottavat meitä edelleen vahvistamaan puolustustamme, omavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.

Suomen sotilaallinen huoltovarmuus perustuu normaalioloissa rakennettuun riittävään teolliseen kapasiteettiin, osaavaan henkilöstöön ja materiaalivarastoihin. Puolustusteollisuutta haastavat uudet ja jatkuvasti kehittyvät teknologiat, jotka ovat rantautuneet myös sotilaskäyttöön. Suomen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ajantasaiseen osaamiseen ja puolustustutkimuksen lisäämiseen, jotta olemme kehityksessä edellä. Puolustusvoimien yrityskumppanit alihankintaketjuineen ovat tärkeässä roolissa. Yhteistyö luo mahdollisuuden yrityskenttämme kansainvälistymiselle ja kasvulle.

Satakunnassa toimii karkean arvion mukaan yli 50 yritystä, joilla on tuotannossaan puolustustuotteita tai kaksikäyttötuotteita, eli tuotteita, jotka soveltuvat normaalin siviilikäytön lisäksi sotilaallisiin käyttötarkoituksiin. Satakunnasta kuitenkin puuttuu järjestäytynyt yhteistyö tällä sektorilla. Esimerkiksi Pirkanmaalla on turvallisuusklusterin alle koottu innovaatioverkosto, jossa puolustusklusterin kehittymistä tavoitellaan oppilaitosten, tutkimusyhteisön, yritysten, julkisorganisaatioiden ja järjestöjen välisellä yhteistyöllä. Maamme puolustukselle on tärkeää, että normaaliolojen toiminta esimerkiksi TKI-työnä tuottaa uutta tietoa, osaamista ja innovaatioita, joita voidaan tarvittaessa soveltaa myös poikkeusoloissa. Satakunnan tulee lisätä tutkimus- ja kehittämistoimintaa, josta syntyy uusia mahdollisuuksia yrityksille lisätä yhteistyötä niin Puolustusvoimien kuin Naton sekä EU:n kanssa.

Satakunnalla on merkittävä rooli Suomen turvallisuusrannikkona logistisen sijaintinsa, teollisuutensa, vientisatamiensa ja kahden varuskuntansa vuoksi. Maakunnan merkitys turvallisuusrannikkona vahvistui vielä, kun syyskuussa astui voimaan Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus (DCA). Raumalla rakennettavat Merivoimien monitoimikorvetit tuovat oman lisäarvonsa ja ainutlaatuisen puolustusosaamisen turvallisuusrannikolle.

Suomen karttaa on viime vuodet katsottu uudella tavalla geopoliittisen muutoksen myötä. Se on nostanut Satakunnan asemaa. Satakunta ei ole Suomen kartalla pussin perä, vaan sen suu. Satakunta on portti länteen. Satakunnan satamien sijainti on huoltovarmuuden, turvallisuuden ja puolustuksen näkökulmasta aivan ratkaiseva. Sijaintimme on nyt Suomen paras ja se meidän on osattava hyödyntää laajasti.




KRISTIINA SALONEN

Satakunnan maakuntajohtaja
puh. +358 50 512 0010
kristiina.salonen@satakunta.fi