31.05.2023 09:16
Elämme isojen muutosten aikaa, globaalit haasteet ovat läsnä jokapäiväisessä arjessa. Tuore Nato-jäsenyys luo Suomelle turvaa ja mahdollisuuksia. Porin prikaatin komentaja prikaatikenraali Vesa Valtonen tuntee valmiuden, varautumisen ja yhteistyön merkityksen.
Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui radikaalisti helmikuussa 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Samalla se muutti lyhyessä ajassa suomalaisten suhtautumisen Natoon. Ratifiointien myötä jäsenyys vahvistettiin 4. huhtikuuta 2023.
Monet Nato-jäsenyyden vaikutukset tulevat näkymään pitkällä tähtäimellä, mutta Suomen puolustusvoimissa ne ovat jo nyt osa arkea. Porin prikaatin komentaja prikaatikenraali Vesa Valtonen korostaa, että jäsenyyden merkittävin vaikutus on turvallisuustilanteen vakauttaminen.
“Suomi saa turvallisuustakuut, mutta samalla jäsenyys antaa indikaation sille, että länsimaiset kumppanit uskaltavat sijoittaa tänne. Oman pidäkkeemme lisäksi meillä on nyt pelote, jota myös Venäjän pitäisi uskoa”, Valtonen sanoo.
Satakunnasta katsottuna Suomen ja Venäjän reilun 1300 kilometrin yhteinen raja sijaitsee maan toisella laidalla. Etäisyys rajalle on kuitenkin maailman mittakaavaan suhteutettuna lyhyt. Maakunnassa on myös runsaasti teollisuutta ja energiatuotantoa, sekä satamien myötä tärkeät logistiset yhteydet. Valtosen mukaan nykyinen infrastruktuuri tukee Nato-harjoittelua, mutta myös kehitettävää riittää.
“Oma infrastruktuurimme asevelvollisten kouluttamiseen on kohtalaisen hyvää, ja kriisinhallintakoulutus on mahdollistanut tiettyjä rakenteita. Lisääntyneet harjoitukset ja yhteistoiminta vaativat esimerkiksi harjoitusalueiden, majoitustilojen ja logististen yhteyksien kehittämistä. Ympäristössä liikkuva kalustomme luo omalta osaltaan turvallisuutta.”
Porin prikaati on jo pitkään ollut kansainvälisen koulutuksen kärjessä. Kriisinhallintakoulutusten vuoksi Säkylän ja Niinisalon varuskunnissa on viikoittain kansainvälistä toimintaa.
“Nato-aakkoset on osattu jo pitkään, joten dramaattisia muutoksia ei ole nähtävissä. Nyt painoarvo on isossa kuvassa eli siinä, minkälaisen roolin Suomi valitsee poliittisesti ja mitä mahdollisuuksia se luo liittouman kanssa erilaisten joukkojen osalta.”
Maanpuolustustahto elää vahvana
Puolustusvoimien tehtävä on turvata Suomen aluetta, kansan elinmahdollisuuksia ja valtion toimintavapautta sekä puolustaa laillista yhteiskuntajärjestystä. Ydintehtävä ei muutu Nato-jäsenyyden myötä, mutta painoarvo puolustusvoimien näkemyksille on noussut entistä suurempaan arvoon.
Vaikka monet maat ovat siirtyneet palkka-armeijaan, on Suomi pitänyt kiinni asevelvollisuudesta. Viisaiden päätösten myötä noin viiden miljoonan asukkaan maassa on peräti 900 000 henkilön reservi.
“Asevelvollisuusjärjestelmän ja hyvän varustelun vuoksi meillä on kantokykyyn nähden uskottava puolustus. Olemme yksi Euroopan vahvimpia puolustusvoimia. Taistelutaito ja fyysiset valmiudet ovat suhteellisen korkealla tasolla”, Valtonen sanoo.
“Reserviläisten siviiliprofessioiden myötä jokaisella on kokemusta muustakin kuin oman aseen huollosta. Tämä tuo lisäarvoa, kun kyetään katsomaan asioita erilaisista näkökulmista ja kehittämään sitä kautta taistelutekniikkaa innovatiivisesti.”
Yhteiskunnan tuki maanpuolustukselle ja varautumiselle on tärkeässä roolissa. Kuten myös korkea maanpuolustustahto, jonka perintö elää vahvana sukupolvelta toiselle.
“Kokonaisturvallisuuden malli kannustaa meitä varautumaan yhdessä, ja käyttämään synergisesti olemassa olevia resursseja. Johtava viranomainen keskustelee elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa, ja myös kansalaiset osallistetaan. Vastaavaa vuorovaikutusta ei ole oikeastaan missään muualla Euroopassa.”
“Voimme opettaa muille Nato-maille esimerkiksi yhteistyöosaamista eli sitä, miten otamme koko yhteiskunnan tietotaidon yhteiseen käyttöön. Eri turvallisuusalan osaajat ratkaisevat asioita saman pöydän ääressä, ja reserviläisten erikoisosaamiset ovat tarvittaessa maanpuolustuksen käytössä.”
Varusmiespalveluksen aloittaa vuosittain keskimäärin 21 000 henkilöä. Armeija-aikaa Valtonen kuvailee yhteisöllisyyssimulaattoriksi. Palveluksen aikana opitaan paljon yhdessä toimimisesta ja johtamisesta.
“Täällä elää niin sanottu kaveria ei jätetä -henki. Puolustusvoimissa syntyy myös hyviä urapolkuja. Työn merkityksellisyys painaa paljon, joten kutsumusta on olemassa. Brändimme on kunnossa ja esimerkillä on oma roolinsa.”
Kriisit konsultteina
Puolustuskyvyn ohella elintärkeää on huoltovarmuuden ylläpitäminen. Myös yrityselämässä yhtenä kaupanteon kriteerinä edellytetään entistä useammin kykyä osoittaa liiketoiminnan jatkuvuus kriisitilanteissa. Toisin kuin liiketoiminnassa, puolustusvoimilla ei ole tulospaineita, mutta toimintaa on säädettävä annettujen resurssien mukaan.
“Puolustusvoimat on varautunut ensisijaisesti sotaa varten. Meillä on tietty määrä siihen tarvittavia tarvikkeita tietyn mittaista kriisiä varten. Varautuminen ylipäätään on sijoittamista sellaiseen, joka ei mahdollisesti toteudu. Bisneksenä se on siis huono, mutta jos et varaudu, et voi voittaa mahdollisen uhan konkretisoituessa.”
Osa varautumista on erilaisten hankintojen sopimukset ja aiesopimukset, sekä viranomaisten ja huoltovarmuuskriittisten yritysten ja palveluntuottajien välinen yhteistyö. Näissä nousevat tärkeään asemaan etenkin tietoliikenne, energia ja vesihuolto.
“Huoltovarmuus on konseptina tärkeä ja ainutlaatuinen kokonaisuus. Se mahdollistaa valmiuslain varautumisvelvollisuuspykälän täyttämisen monilla aloilla määritetyillä toimintaprosesseilla ja -resursseilla.”
“Korona- ja sota-aika ovat toimineet konsultteina varautumiselle ja huoltovarmuudelle. Ne ovat siinä mielessä ilkeitä konsultteja, että silloin ollaan myöhässä, kun ne ovat jo käynnissä. Tulevaisuus haastaa meitä koko ajan.”
Syväjohtamisesta hyväjohtamiseen
Ammattisotilaan työ on muuttunut vuosikymmenien aikana. Maailman teknistyminen on tuonut uusia työkaluja, mutta kyse on pohjimmiltaan edelleen ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta.
“Tänä päivänä tehdään paljon hallinnollisia töitä näyttöpäätteellä ja tilannekuvat ovat sähköisiä, mutta mikään ei voita ihmisten välistä kohtaamista. Kierrän paljon keskustelemassa ja katsomassa harjoituksia, jotta voimme yhdessä pohtia kehitettäviä asioita”, Valtonen sanoo.
Avoimen vuorovaikutuksen myötä saadaan käyttöön laaja-alainen osaaminen, mikä synnyttää aidosti asioita eteenpäin vievän yhdessä tekemisen pyörteen.
“Paljon puhutaan syväjohtamisesta, joka kiteyttäen tarkoittaa hyvää johtamista. Eli johdetaan hyvin ja inhimillisesti valmentaen, sen sijaan, että johtaminen olisi autoritääristä vaatimista, saati huutamista.”
Kysyttäessä Valtonen nostaa turvallisuusjohtamisen vahvaksi osaajaksi Huoltovarmuuskeskuksen entisen toimitusjohtajan Tomi Louneman.
“Hän on sparrannut varautumista ja logistiikkaa. Lounema tekee ilahduttavia nostoja esimerkiksi Twitterissä. Vaikka hän joutui luopumaan tehtävästään koronan mainingeissa poliittisten paineiden vuoksi, ei vahva ammattitaito ole kadonnut mihinkään – päinvastoin.”
Artikkeli on julkaistu alun perin Rauman kauppakamarin lehdessä 2/2023.
Teksti ja kuvat: Marko Östman, Viestintäosakeyhtiö Bonde Oy