Tekoäly tuottavana työkaluna

Kuvat: Teemu Rahikka Teksti: Marko Östman

Tekoälyn myötä käytössämme oleva tietomäärä luo suunnattoman määrän uusia
mahdollisuuksia, mutta oikeanlainen hyödyntäminen vaatii taustalle aina tunneälyn
eli ihmisen. Tekoälyprofessori Pekka Abrahamsson muistuttaa tekoälyn olleen jo
pitkään osana arkeamme, kokonaisuudesta olemme raapaisseet vasta pintaa.

Toiset meistä näkevät jatkuvan kehityksen ja sen mukanaan tuomat uudet asiat mahdollisuutena, toiset uhkana. Moni kuvitteli aikanaan esimerkiksi television, pankkikortin, internetin tai matkapuhelinten olleen vain ohimenevä asia, ja nyt nämä kaikki ovat tärkeä osa päivittäistä arkeamme.

Juuri nyt samanlaisen keskustelun keskiössä on tekoäly. Siinä missä osa näkee edessään työelämää ja vapaa-aikaa helpottavan työkalun, kuvittelee joku sen tekevän kohta kaiken puolestamme ja vievän ihmisiltä työt. Tekoälyprofessori Pekka Abrahamsson vertaa tekoälyä käytännössä jokaisesta keittiöstä löytyvään laitteeseen.

"Lähestyn asiaa positiivisen hyödyntämisen näkökulmasta. Niin hienoja ja kyvykkäitä kuin tekoälyt ovatkin, ei niistä ole ihmisille minkäänlaista harmia. Ne osaavat tehdä monia asioita, mutta niillä on yhtä vähän tunneälyä ja ihmismäistä älykkyyttä kuin leivänpaahtimella", Abrahamsson sanoo.

Tampereen yliopiston ohjelmistotekniikan professorina työskentelevän Abrahamssonin erikoisalaa on marraskuussa 2022 julkaistun ChatGPT:n ja muiden laajojen kielimallien tutkimus ohjelmistotekniikan parissa. Hän on oman alansa maailman huippua, ja tietää, että suuri mullistus on tullut jäädäkseen.

"Tekoälyhän on ollut jo pitkään osa elämäämme, mutta se on ollut ikään kuin piilossa. Aiemmin sille on puuttunut nyt saatu käyttöliittymä. Esimerkiksi suoratoistopalvelut ja sosiaalinen media ovat suositelleet meille jo pitkään asioita tekoälyn tekemän personoinnin pohjalta."

"Se, että tekoälylle tuli päättelykykyä, yllätti meidät tiedemiehet. Kyky suoriutua sille annetusta päättelytehtävästä perustuu sen käytössä olevaan kaikkeen vapaana internetissä olevaan aineistoon. Malleja on tällä hetkellä noin 500 000, kohta jo miljoona."


Satakunta etulyöntiasemassa

Tekoäly on otettu eri tavoin käyttöön useissa suomalaisissa yrityksissä. Se on muuttanut niiden toimintaympäristöä ja luonut monipuolisesti uusia mahdollisuuksia. Abrahamsson erittelee nämä muutokset kolmeen osaan.

"Henkilökohtaisella tasolla olemme jokainen saaneet oman assistenttimme, joka voi tehdä mitä tahansa, mitä siltä keksii pyytää. Yritysten tulee siis rohkaistua tukemaan ja kouluttamaan henkilöstöään käyttämään näitä malleja ja löytämään erilaisia ratkaisuja."

"Seuraavaksi aletaan rakentamaan yrityskohtaisia ratkaisuja, jotka ovat osittain tekoälyä ja automatisointia. Esimerkiksi tavaroiden siirtely voidaan automatisoida sekä tuoda tekoäly mukaan helpottamaan lomakkeiden syötössä ja sähköpostien luomisessa."

"Kolmanneksi tekoäly tulee aktiiviseksi toimijaksi eli prosesseihin tulee mukaan tavoiteorientoituneesti tehtäviä suorittavat älykkäät agentit. Ne kykenevät tekemään vaikka vuosisuunnitelmia, joissa otetaan huomioon ihmisen määrittelemiä yksityiskohtia. Tällöin yksittäinen tekoäly voi palkata mukaan muita tekoälyjä ja koordinoida tekemistä, joskin ihminen on taustalla antamassa syötettä."

Abrahamsson on tutkinut ydintiiminsä kanssa tekoälyn sovellustapaa työelämään Porin yliopistokeskuksessa. He tutkivat autonomisia tekoälyjä, jotta ne voisivat keskenään tehdä mahdollisimman paljon ja pitkälle vietyjä asioita.


Satakunta on aivan huikeassa etulyöntiasemassa, sillä meillä on osaajat, infrastruktuuri ja laitteet Porissa, mistä pystymme palvelemaan koko Satakuntaa erilaisten hankkeiden kautta. Meillä käynnistyikin kuluvan vuoden huhtikuussa 10 000 tekoälyapuria Satakuntaan -hanke, johon haemme partnereita, jotka haluavat valjastaa tekoälyt omaksi
edukseen ja hyödykseen.


Kilpailuetua tehostamisesta

Tekoälyn avulla voidaan parantaa toiminnan tehokkuutta ja saavuttaa kilpailuetua. Sitä voidaan hyödyntää myös tietyiltä osin esimerkiksi laadunvarmistuksessa, sekä tuotekehityksessä, viestinnässä, markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa.

"Esimerkiksi aikaa vievät dokumenttien läpikäynnit, säädösten hakeminen, työtehtävien ja -tuntien sekä matkalaskujen kirjaaminen, voisivat helposti hoitua tulevaisuudessa tekoälyn avulla. Isoissa yrityksissä tällaisten toimintojen automatisointi toisi tehokkuutta varsinaiseen työntekoon", Abrahamsson huomauttaa.

Kuten mikä tahansa viimeisen 30 vuoden aikana tapahtunut teknologinen kehitys, myös tekoälyn hyödyntäminen vaatii yrityksiltä resursointia.

"Muutos vaatii pitkäjänteistä investointia ja se vie oman aikansa, eikä kehitystyö lopu koskaan. Kannustan antamaan alaisille mahdollisuuden pohtia itse sitä, miten he voisivat hyödyntää tekoälyä parhaiten omassa työssään. On myös tärkeää, että tästä aiheesta voidaan puhua yrityksissä vapaasti ja jakaa parhaita käytäntöjä matalalla kynnyksellä."

Abrahamsson huomauttaa tekoälyillä olevan omat rajoitteensa, jotta voisimme luottaa täysin niiden tuottamaan sisältöön.

"Ne eivät esimerkiksi tee aina ihan kaikkea antamiemme ohjeistusten ja komentojen mukaisesti. Siinä mielessä tekoälyssä on ihmismäinen puoli. Tekoäly kertoo tehneensä kaiken, mutta ihmisen on tarkastettava nämä asiat ja päätöksenteko jää aina lopulta lukijalle."


Tekoäly luovuuden jatkeena

Palataan alussa mainittuihin pelkoihin – viekö tekoäly ihmisten työt? Tekoäly kykenee tekemään jo nyt tiettyjä työtehtäviä, mutta onko siitä korvaamaan ihminen?

"Tekoälyt osaavat kirjoittaa, tehdä powerpointeja ja exceleitä, mutta jokainen voi tuijottaa kotona leivänpaahdinta ja pohtia, onko se viemässä oman työpaikan. Tekoälyillä ei ole meitä korvaavaa elementtiä ja ne tuottavat sitä, mitä ihmiset ovat aiemmin tuottaneet. Toki näistä palasista syntyy myös uutuuksia, mutta se vaatii ihmisen taustalle ja arvioimaan onko lopullinen sisältö, esimerksi taide hyvää vai ei", Abrahamsson sanoo.

"Tekoälyn myötä vapautuu mahdollisuus mielekkäämmille työtehtäville. Ja jos jonkun työt se korvaa niin niiden, jotka eivät osaa käyttää tekoälyä. Tulevaisuudessa ne henkilöt, jotka hallitsevat generatiivisen tekoälyn käytön ovat tärkeässä roolissa. Ihminen on luovuuden moottori ja tekoäly on sen luovuuden jatke."

Tekoäly on siis tullut jäädäkseen, niin työhön kuin vapaa-aikaan. Näin ollen onkin tärkeää olla kiinni ajassa ja sen vaatimuksissa, sekä kyetä katsomaan avoimesti myös tulevaan.

"Olemme raapaisseet tekoälyn osalta vasta pintaa, eli mopo on saatu käyntiin ja laitettu ykkösvaihde silmään. Nyt tajuamme, miten paljon on tehtävä siihen, että monimutkainen ihminen loisi vertaisensa. Tekoälyn kanssa voi käydä jo järkeviä keskusteluja, mutta viehän se tenhoa siitä, kun tajuaa sen olevan leivänpaahdin."

(Tämän artikkelin kirjoitti ihminen, mutta sen otsikko valikoitui tekoälyn antamista
vaihtoehdoista.)