Tekoäly tuottavana työkaluna

Kuvat: Teemu Rahikka Teksti: Marko Östman

Tekoälyn myötä käytössämme oleva tietomäärä luo suunnattoman määrän uusia
mahdollisuuksia, mutta oikeanlainen hyödyntäminen vaatii taustalle aina tunneälyn
eli ihmisen. Tekoälyprofessori Pekka Abrahamsson muistuttaa tekoälyn olleen jo
pitkään osana arkeamme, kokonaisuudesta olemme raapaisseet vasta pintaa.

Toiset meistä näkevät jatkuvan kehityksen ja sen mukanaan tuomat uudet asiat
mahdollisuutena, toiset uhkana. Moni kuvitteli aikanaan esimerkiksi television,
pankkikortin, internetin tai matkapuhelinten olleen vain ohimenevä asia, ja nyt nämä kaikki
ovat tärkeä osa päivittäistä arkeamme.

Juuri nyt samanlaisen keskustelun keskiössä on tekoäly. Siinä missä osa näkee edessään
työelämää ja vapaa-aikaa helpottavan työkalun, kuvittelee joku sen tekevän kohta kaiken
puolestamme ja vievän ihmisiltä työt. Tekoälyprofessori Pekka Abrahamsson vertaa
tekoälyä käytännössä jokaisesta keittiöstä löytyvään laitteeseen.

"Lähestyn asiaa positiivisen hyödyntämisen näkökulmasta. Niin hienoja ja kyvykkäitä kuin
tekoälyt ovatkin, ei niistä ole ihmisille minkäänlaista harmia. Ne osaavat tehdä monia
asioita, mutta niillä on yhtä vähän tunneälyä ja ihmismäistä älykkyyttä kuin
leivänpaahtimella", Abrahamsson sanoo.

Tampereen yliopiston ohjelmistotekniikan professorina työskentelevän Abrahamssonin
erikoisalaa on marraskuussa 2022 julkaistun ChatGPT:n ja muiden laajojen kielimallien
tutkimus ohjelmistotekniikan parissa. Hän on oman alansa maailman huippua, ja tietää,
että suuri mullistus on tullut jäädäkseen.

"Tekoälyhän on ollut jo pitkään osa elämäämme, mutta se on ollut ikään kuin piilossa.
Aiemmin sille on puuttunut nyt saatu käyttöliittymä. Esimerkiksi suoratoistopalvelut ja
sosiaalinen media ovat suositelleet meille jo pitkään asioita tekoälyn tekemän
personoinnin pohjalta."

"Se, että tekoälylle tuli päättelykykyä, yllätti meidät tiedemiehet. Kyky suoriutua sille
annetusta päättelytehtävästä perustuu sen käytössä olevaan kaikkeen vapaana
internetissä olevaan aineistoon. Malleja on tällä hetkellä noin 500 000, kohta jo miljoona."


Satakunta etulyöntiasemassa

Tekoäly on otettu eri tavoin käyttöön useissa suomalaisissa yrityksissä. Se on muuttanut
niiden toimintaympäristöä ja luonut monipuolisesti uusia mahdollisuuksia. Abrahamsson
erittelee nämä muutokset kolmeen osaan.

"Henkilökohtaisella tasolla olemme jokainen saaneet oman assistenttimme, joka voi
tehdä mitä tahansa, mitä siltä keksii pyytää. Yritysten tulee siis rohkaistua tukemaan ja
kouluttamaan henkilöstöään käyttämään näitä malleja ja löytämään erilaisia ratkaisuja."

"Seuraavaksi aletaan rakentamaan yrityskohtaisia ratkaisuja, jotka ovat osittain tekoälyä
ja automatisointia. Esimerkiksi tavaroiden siirtely voidaan automatisoida sekä tuoda
tekoäly mukaan helpottamaan lomakkeiden syötössä ja sähköpostien luomisessa."

"Kolmanneksi tekoäly tulee aktiiviseksi toimijaksi eli prosesseihin tulee mukaan
tavoiteorientoituneesti tehtäviä suorittavat älykkäät agentit. Ne kykenevät tekemään vaikka
vuosisuunnitelmia, joissa otetaan huomioon ihmisen määrittelemiä yksityiskohtia. Tällöin
yksittäinen tekoäly voi palkata mukaan muita tekoälyjä ja koordinoida tekemistä, joskin
ihminen on taustalla antamassa syötettä."

Abrahamsson on tutkinut ydintiiminsä kanssa tekoälyn sovellustapaa työelämään Porin
yliopistokeskuksessa. He tutkivat autonomisia tekoälyjä, jotta ne voisivat keskenään tehdä
mahdollisimman paljon ja pitkälle vietyjä asioita.


Satakunta on aivan huikeassa etulyöntiasemassa, sillä meillä on osaajat, infrastruktuuri ja laitteet Porissa, mistä pystymme palvelemaan koko Satakuntaa erilaisten hankkeiden kautta. Meillä käynnistyikin kuluvan vuoden huhtikuussa 10 000 tekoälyapuria Satakuntaan -hanke, johon haemme partnereita, jotka haluavat valjastaa tekoälyt omaksi
edukseen ja hyödykseen.


Kilpailuetua tehostamisesta

Tekoälyn avulla voidaan parantaa toiminnan tehokkuutta ja saavuttaa kilpailuetua. Sitä
voidaan hyödyntää myös tietyiltä osin esimerkiksi laadunvarmistuksessa, sekä
tuotekehityksessä, viestinnässä, markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa.

"Esimerkiksi aikaa vievät dokumenttien läpikäynnit, säädösten hakeminen, työtehtävien ja
-tuntien sekä matkalaskujen kirjaaminen, voisivat helposti hoitua tulevaisuudessa tekoälyn
avulla. Isoissa yrityksissä tällaisten toimintojen automatisointi toisi tehokkuutta
varsinaiseen työntekoon", Abrahamsson huomauttaa.

Kuten mikä tahansa viimeisen 30 vuoden aikana tapahtunut teknologinen kehitys, myös
tekoälyn hyödyntäminen vaatii yrityksiltä resursointia.

"Muutos vaatii pitkäjänteistä investointia ja se vie oman aikansa, eikä kehitystyö lopu
koskaan. Kannustan antamaan alaisille mahdollisuuden pohtia itse sitä, miten he voisivat
hyödyntää tekoälyä parhaiten omassa työssään. On myös tärkeää, että tästä aiheesta
voidaan puhua yrityksissä vapaasti ja jakaa parhaita käytäntöjä matalalla kynnyksellä."

Abrahamsson huomauttaa tekoälyillä olevan omat rajoitteensa, jotta voisimme luottaa
täysin niiden tuottamaan sisältöön.

"Ne eivät esimerkiksi tee aina ihan kaikkea antamiemme ohjeistusten ja komentojen
mukaisesti. Siinä mielessä tekoälyssä on ihmismäinen puoli. Tekoäly kertoo tehneensä
kaiken, mutta ihmisen on tarkastettava nämä asiat ja päätöksenteko jää aina lopulta
lukijalle."


Tekoäly luovuuden jatkeena

Palataan alussa mainittuihin pelkoihin – viekö tekoäly ihmisten työt? Tekoäly kykenee
tekemään jo nyt tiettyjä työtehtäviä, mutta onko siitä korvaamaan ihminen?

"Tekoälyt osaavat kirjoittaa, tehdä powerpointeja ja exceleitä, mutta jokainen voi tuijottaa
kotona leivänpaahdinta ja pohtia, onko se viemässä oman työpaikan. Tekoälyillä ei ole
meitä korvaavaa elementtiä ja ne tuottavat sitä, mitä ihmiset ovat aiemmin tuottaneet. Toki
näistä palasista syntyy myös uutuuksia, mutta se vaatii ihmisen taustalle ja arvioimaan
onko lopullinen sisältö, esimerksi taide hyvää vai ei", Abrahamsson sanoo.

"Tekoälyn myötä vapautuu mahdollisuus mielekkäämmille työtehtäville. Ja jos jonkun työt
se korvaa niin niiden, jotka eivät osaa käyttää tekoälyä. Tulevaisuudessa ne henkilöt, jotka
hallitsevat generatiivisen tekoälyn käytön ovat tärkeässä roolissa. Ihminen on luovuuden
moottori ja tekoäly on sen luovuuden jatke."

Tekoäly on siis tullut jäädäkseen, niin työhön kuin vapaa-aikaan. Näin ollen onkin tärkeää
olla kiinni ajassa ja sen vaatimuksissa, sekä kyetä katsomaan avoimesti myös tulevaan.

"Olemme raapaisseet tekoälyn osalta vasta pintaa, eli mopo on saatu käyntiin ja laitettu
ykkösvaihde silmään. Nyt tajuamme, miten paljon on tehtävä siihen, että monimutkainen
ihminen loisi vertaisensa. Tekoälyn kanssa voi käydä jo järkeviä keskusteluja, mutta
viehän se tenhoa siitä, kun tajuaa sen olevan leivänpaahdin."


(Tämän artikkelin kirjoitti ihminen, mutta sen otsikko valikoitui tekoälyn antamista
vaihtoehdoista.)