Tietotaito turvaa tiedon

Sähköiset palvelut ja alustat ovat kiinteä osa päivittäistä arkeamme. Ne luovat mahdollisuuksia yhteydenpitoon, helpottavat asiointia ja tehostavat työntekoa. Samalla syntyy uudenlaisia uhkia, jotka koskettavat yhtä lailla yksityishenkilöitä, yrityksiä kuin valtiollisia ja kunnallisia toimijoita.

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat muuttaneet eri tavoin maailmanjärjestystä. Poikkeuksellisina aikoina uudenlaisilla tietoturvaratkaisuilla on entistä suurempi rooli.

”Suomessa huoltovarmuustoiminta on historiallisista syistä ollut pitkään ratkaisevassa roolissa ja olemme hyvin varautuneita, mutta aina on myös parannettavaa. Oman arvioni mukaan suomalaisten tietoturvatietoisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla verrattuna eurooppalaiseen keskiarvoon”, tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen kertoo.

”Suomi on riippuvainen kansainvälisistä verkkoyhteyksistä ja sähköverkosta. Esimerkiksi sähköiset maksut käsitellään kotimaan rajojen ulkopuolella. Jos kaapelit menisivät poikki, katkeaisi samalla reaaliaikainen maksuliikenne, jonka vaikutus suomalaisten elämään olisi valtavan suuri.”

Verkkorikollisuuden kaltaiset kielteiset ilmiöt ovat moninkertaistuneet viime aikoina. Etenkin pankkien asiakkaisiin kohdistuneet huijaukset ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti.

”Maailmanpolitiikan muuttumisen myötä lieveilmiöt ja uhkat ovat kasvaneet, ja mukaan on tullut informaatiovaikuttaminen ja palvelunestohyökkäykset. On kuitenkin hyvä muistaa, että verkossa tapahtuu paljon myös myönteistä kehitystä.

Tekoäly haastaa maalaisjärjen

Kansainvälinen verkkorikollisuus on laajaa, ammattimaista ja alati muuttuvaa. Häirintä voi kohdistua kehen tahansa. Esimerkiksi oikealla hetkellä tullut huijausviesti, vastaanottajan kiire tai väsymys, altistavat huijauksille.

”Rikolliset käyttävät automaattisia työkaluja, jotka lähettävät viestejä kaikkiin mahdollisiin osoitteisiin, sekä kokeilevat erilaisia ip-osoitteita ja -portteja. Näin ollen tietomurto saattaa kohdistua yhtä lailla suureen kansainväliseen yritykseen kuin yksittäiseen henkilöön iästä riippumatta”, Järvinen sanoo.

”Tekoälyn kehittyessä sisällöistä tulee entistä uskottavampia. Tällä hetkellä huijaukset perustuvat massaan, mutta tekoälyllä niitä voidaan yksilöidä netistä kerättyjen tietojen, kuvien, äänen ja videoiden avulla. Näitä yhdistelemällä luodaan yksilöllisempiä huijauksia, mikä vaikeuttaa niiden tunnistamista.”

Maalaisjärki ja maltti ovat tärkeitä ominaisuuksia, jotta huijauksilta voi välttyä – jos hälytyskellot soivat, tulee niitä kuunnella. Järvinen huomauttaa, että hyvä tapaa varmistaa oikealle sivustolle päätyminen on välttää hakukoneita ja kirjoittaa koko osoite suoraan selainriville.

”Pankki ei lähetä sellaisia viestejä, joissa on linkkejä. Tekstiviesteissä olevia linkkejä ei kannata klikata. Eikä pankista tai viranomaisilta soiteta ja kysytä tunnuslukuja tai salasanoja.”

Algoritmien piilovalta vaikuttaa mielipiteisiin

Verkkoalustoilla tapahtuva mielipiteiden muokkaus on nostanut päätään. Haemme päivittäin uutisia sosiaalisesta mediasta, jossa keskustelemme ja seuraamme tuntemattomia ihmisiä, joiden tarkoitusperistä emme voi olla varmoja. Terve kriittisyys on tärkeää, kun samaan aikaan koukuttavuus ja toisteisuus tuovat omat haasteensa.

”Sosiaalisen median käytön hallitsevat tahot pystyvät levittämään sanomaansa eri alustoilla. Yhtenä esimerkkinä kiinalaisten hallitsema TikTok, jossa he pystyvät syöttämään haluamaansa maailmankuvaa. Amerikkalaisiin algoritmeihin on sentään jonkinlainen näkyvyys ja tae niiden laillisesta toiminnasta”, Järvinen toteaa.

Sosiaalisessa mediassa vedotaan tunteisiin ja venytetään vaikuttamisen pelisääntöjä esimerkiksi perinteiseen tv- ja printtimainontaan verrattuna. Järvisen mukaan sääntelyn lisääminen EU-tasolla esimerkiksi digipalvelusäädöksen myötä on kehitystä oikeaan suuntaan.

”Valtaosa vaikuttamisesta on vilpitöntä eli niin sanottua ruohonjuuritason vaikuttamista, mutta samaan aikaan on ulkomailta tulevaa määrätietoista valtiollista vaikuttamista, jota on toisinaan vaikea erottaa. Jokainen voi vaikuttaa asiaan omalla toiminnallaan katsomalla tarkkaan, mitä tilejä seuraa. Hyvä harkinta ja lukutaito sekä tietämys maailman asioista korostuvat.”

Sosiaalisen median tilit ovat yrityksille arvokkaita markkinointi- ja yhteydenpitokanavia. Niiden päätyminen vääriin käsiin saattaa olla iso menetys ja tilin takaisin saaminen usein jopa mahdotonta.

”Jokaisella tulisi olla käytössä vahva salasana ja kaksivaiheinen todennus. Myös yksityisyysasetukset tulee olla käyty tarkoin läpi. Kaveritilejä ei kannata jättää julkiseksi ja kannattaa miettiä tarkoin, mitä paljastaa esimerkiksi omasta työstä ja yrityksestä.”

Digitaalisen maailman maanpuolustusta

Mikäli maailmanpoliittinen tilanne kiristyy, myös uhkat verkossa lisääntyvät. Tällöin tavataan todennäköisesti entistä enemmän mielipidevaikuttamista sekä palvelunestohyökkäyksiä esimerkiksi vakoiluohjelmien muodossa.