Turvallisuus ohjaa nyt taloutta

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kauppapolitiikan johtaja Timo Vuorella on vahva tausta kauppakamaritoiminnasta. Ennen syksyllä 2021 alkanutta nykyistä tehtäväänsä hän työskenteli Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen maajohtajana ja Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtajana. Hän on toiminut myös Euroopan komissiossa sisämarkkina-asioissa.

”Kauppakamarit tekevät tiivistä yhteistyötä maailmanlaajuisesti, joten toiminnalla on laajat kansainväliset verkostot. Samaan aikaan kauppakamarit ovat vahvasti läsnä alueellisesti keskeisinä toimijoina ja kehittävät yrityksille monipuolisesti suunnattua palvelutoimintaa. Suomi on kaikesta tästä hyvä esimerkki”, Vuori sanoo.

Hän vastaa EK:ssa kaupan ja kauppapolitiikan vaikuttamisesta sekä sitä tukevasta yhteistyöstä, kuten esimerkiksi viennin, tuonnin ja investointien kehittämisestä Team Finland -yhteistyössä, sekä kahdenvälisestä kauppasuhteiden ja yrityskontaktien kehittämisestä.

”Talous markkinoiden avaamisineen ja kehittämisineen on ollut parin vuosikymmenen ajan politiikan keskiössä. Nyt geopoliittinen tilanne on nostanut rinnalle entistä suurempaan roolin turvallisuuteen liittyvät asiat, jotka painavat monissa ratkaisuissa jo taloutta enemmän.

”Koronapandemia, Ukrainan sota ja suurvaltojen välinen kilpailu ovat nostaneet esiin yhteiskuntien haavoittuvuuksia ja vahvistaneet sitä kautta valtion roolia talouden ohjaajana.

”Siinä missä aiemmin pyrittiin avaamaan markkinoita, ovat ne nyt sulkeutuneet. Suomen kaltaiselle pienelle ulkomaankaupasta riippuvalle avotaloudelle tämä merkitsee uudenlaisia haasteita, joihin ei ole nopeita ratkaisuja. Emme voi tuottaa itse kaikkia ulkoa tuotuja raaka-aineita ja palveluita, joten esimerkiksi energiantuotantoon tarvitaan vaihtoehtoisia ratkaisuja.”

Maakuva vahvistunut, maariski vähentynyt

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sitä kautta 1343 kilometrin pituisen itärajan sulkeutuminen ovat tehneet Suomesta ikään kuin saaren. EU- ja NATO-jäsenyydet ovat kuitenkin sitoneet maan entistä tiiviimmin länsimaiseen arvoyhteisöön ja markkinaan.

”Sodan myötä Suomen maariski kansainvälisten sijoittajien silmissä kasvoi, mutta nopea NATO-jäsenyys vahvisti maakuvaa ja vähensi riskiä. Meille on tullut Googlen ja Microsoftin datakeskuksia sekä kiinalaisen akkuteollisuuden investointeja. Lisäksi Ukrainan jälleenrakennus tarjoaa tulevaisuudessa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille, etenkin jos maa liittyy EU:hun”, Vuori sanoo.

Suomen vahvuuksiksi hän nostaa avoimen yhteiskunnan, sekä maan hallinnon ja yritysten välisen vuoropuhelun. Luotettavina kumppaneina tunnetut suomalaiset pystyvät monipuolistamaan kansainvälisen kaupan tarjontaharteita.

Siinä missä Suomi on aiemmin ollut metsäteollisuus- ja teknologiamaa, pärjäävät nyt useammat toimialat kansainvälisesti. Edellä mainittujen ohella tuotamme ratkaisuja esimerkiksi kemianteollisuuteen. Koulutusjärjestelmämme tuottaa osaamista, jota pystymme soveltamaan erilaisiin tarpeisiin.”

”Meidän on opeteltava kertomaan vetoavia kauppatarinoita ja myyntipuheita, jotta asiakas ymmärtää tarvitsevansa tuottamaamme teknologiaa. Puhujataitojen lisäksi tarvitaan rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta.”

Vuori toteaa, että Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisessä yhteistyössä eletään etsikkoaikaa. Vaikka maat ovat kaupankäynnin näkökulmasta kilpailijoita, on niillä myös yhteisiä taloudellisia intressejä ja tarve vastata ulkoisiin haasteisiin yhdessä.

”Täällä houkuttelevat kohtuulliset energiakustannukset, mutta saavutettavuus on haaste. Logistiikassa voimme kehittää vaihtoehtoisia reittejä yhdessä Ruotsin, Norjan ja Baltian kanssa. Turvallisuus puolestaan edellyttää yhteistä riskienhallintaa ja taloudellisen yhteistyön syventämistä, jotta emme muutu pelkäksi tytäryhtiötaloudeksi.

Suurvaltojen kilpailu muuttaa kauppavirtoja

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu on yksi aikamme merkittävimmistä geopoliittisista teemoista. Vuori huomauttaa vauhdilla kehittyvän Kiinan olevan ensimmäinen suurvalta, joka voi aidosti haastaa Yhdysvallat turvallisuuden ja puolustuksen lisäksi myös taloudellisesta ja teknologisesta näkökulmasta.

”Kiinan nopea kehitys on ollut herätys Yhdysvalloille, joka ei halua päästää Kiinaa ohitseen, ja on siksi asettanut talouteen, teknologiaan ja turvallisuuteen liittyviä rajoituksia, joihin Kiina vastaa omilla toimillaan. EU tekee yhteistyötä molempien kanssa ja tasapainoilee rajoitusten välissä, miettien samalla talouden kestävyyttä ja kriittisiä kumppanuuksia”, Vuori sanoo.

”Suomen vienti Yhdysvaltoihin on kaksinkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Viemme sinne laajasti tuotteita ja palveluita, ja vaikka Trumpin tullit tuovat nyt omat haasteensa, uskon suomalaisyritysten näkevän markkinan dynamiikan ja jatkavan panostuksia sinne.”

Vuori ennakoi maailman talouden kasvun painopisteen siirtyvän tulevaisuudessa Aasiaan, jossa Kiinan lisäksi myös Japanin, Etelä-Korean ja Intian merkitys kasvaa.

”Suomi on ollut pitkään yksi EU:n merkittäviä Kiinan kauppakumppaneita. Kauppamme on muuttunut korkean teknologian viennistä enemmän bulkkituotteisiin, kuten selluloosaan. Haluamme ylläpitää yhteistyötä Kiinan kanssa, mutta samalla yritykset joutuvat hajauttamaan toimitusketjuja ja kapseloimaan toimintaansa niin, että jos Kiinan liiketoiminta pysähtyisi, muu kansainvälinen liiketoiminta ei vaarantuisi.”

Vihreä siirtymä ja digitalisaatio vetureina

Myös EU:n sisämarkkinat tarjoavat Suomelle paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi Saksassa suunnitellaan suuria investointeja, joihin suomalaisella osaamisella on tarjota ratkaisuja. Vuori muistuttaa, että EU:n kauppapolitiikka on siirtymässä uuteen vaiheeseen.

”Uusi komissio pyrkii tekemään ja hyväksymään kauppasopimuksia aiempaa nopeammin. Tämä on tärkeää, sillä tarvitsemme strategisia kumppanuuksia turvataksemme raaka-aineiden ja maamineraalien saatavuuden ja lisätäksemme teknologiayhteistyötä. Kaikkien jäsenmaiden tulee ymmärtää, että isossa geopoliittisessa kilpailussa EU on riittävän vahva vain yhdessä, ei yksittäisinä maina”, Vuori painottaa.

Datatalous ja digitalisaatio tuovat haavoittuvuuksia, mutta ne avaavat myös uusia mahdollisuuksia. Yhdeksi tärkeäksi tulevaisuuden veturiksi Vuori nostaa vihreän siirtymän mukaiset toimet.

”Me suomalaiset luomme ratkaisuja energiaresurssitehokkuuteen, terveysteknologiaan ja koulutukseen. Näin parannamme omaa kilpailukykyämme ja voimme myydä osaamistamme maailmalle. Vihreän talouden kehittäminen vähentää myös riippuvuuttamme muista maista ja maanosista.”

Vuori muistuttaa, että suomalaisilla on vahvaa osaamista digitalisaatiossa, kvanttiteknologiassa, tekoälyssä, automaatiossa ja robotiikassa. Toisin sanoen sellaisilla aloilla, joilla hinnalla ja työn sijainnilla ei ole niin suurta merkitystä.

”Kaiken kaikkiaan markkinat elävät, ja suomalaiset sopeutuvat muutoksiin hyvin. Yritysten on kuitenkin pysyttävä vireessä, sopeuduttava ketterästi ja pidettävä tuotteensa kilpailukykyisinä niin laadun kuin hinnankin osalta”, Vuori sanoo.