Ulkomaalaisia osaajia tarvitaan lukuisiin eri tehtäviin - kokemukset enimmäkseen positiivisia

Kauppakamareiden kyselyn mukaan ulkomailta rekrytoivat yritykset tarvitsevat osaajia erityisesti suorittavan tason tehtäviin. Noin 70 prosenttia niistä yrityksistä, jotka aikovat jatkossa rekrytoida ulkomailta kertoivat hakevansa ulkomaalaisia osaajia nimenomaan työntekijätehtäviin. Kokemukset kansainvälisistä osaajista ovat pääosin positiiviset.

Kauppakamarin tekemän kyselyn mukaan Satakunnassa (Rauman ja Satakunnan kauppakamarin jäsenistä kyselyyn vastanneista) 62 % vastaajista ilmoittaa kohtaanto-ongelmasta, eli osaajista on pulaa tällä hetkellä useilla toimialoilla.

Kauppakamareiden tekemän ulkomaalaisten osaajien rekrytointia selvittäneen kyselyn mukaan yleisin syy rekrytoida ulkomaalaisia osaajia on se, että Suomesta ei ole saatavilla yrityksen tarvitsemaa osaavaa työvoimaa. Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 40 prosenttia on jo rekrytoinut ulkomaalaisia työntekijöitä ja noin 40 prosenttia aikoo rekrytoida myös jatkossa. Myös Satakunnan alueella vastanneista yrityksistä 38 % on rekrytoinut tai vuokrannut kansainvälisiä osaajia viimeisten viiden vuoden aikana.

Tarve on erityisesti suorittavan tason ammattitehtävissä – noin 70 prosenttia yrityksistä, jotka aikovat jatkossakin rekrytoida ulkomailta, kertoivat hakevansa ulkomaalaisia osaajia nimenomaan työntekijätehtäviin. Hieman alle 50 prosenttia tarvitsee osaajia asiantuntijatehtäviin ja 10 prosenttia johtotehtäviin.

”Kyselyn tuloksista herää vakava huoli siitä, että keskittyykö hallitus liikaa vauhdittamaan vain asiantuntijoiden ja erityisasiantuntijoiden maahanmuuttoa? Yrityksillä on suuri tarve myös ihan tavallisille ammattiosaajille. Myös tähän tarpeeseen pitää pystyä vastaamaan ja lisäämään laajasti työntekijöiden maahanmuuttoa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.

Kauppakamareiden kysely jäsenyrityksille tehtiin 8-13.12.2021 ja siihen vastasi lähes 1200 yritystä, joista 53 yritystä Satakunnan ja Rauman kauppakamareista.

Kokemukset ulkomaalaisten rekrytoinnista positiivisia – oleskelulupaprosessin hankaluus hidasteena
Ulkomaalaisia osaajia rekrytoineiden yritysten kokemukset ovat erittäin positiivisia – vain noin 6 prosenttia ilmoitti, että heidän kokemuksensa oli negatiivinen. Satakunnan alueella vain noin 1 prosentti vastanneista ilmoitti negatiivisesta kokemuksesta. Suurin osa, noin 60 prosenttia, on rekrytoinut ulkomaalaisia suoraan yrityksen palvelukseen, ulkomaalaista vuokratyövoimaa on käyttänyt hieman yli 20 prosenttia ja noin neljännes on tehnyt kumpaakin.

”Moni yritys ratkoo osaajapulaa rekrytoimalla ulkomaalaisia osaajia ja heidän kokemuksensa ovat erittäin positiivisia. Kuitenkin edelleen noin 60 prosenttia yrityksistä ei rekrytoi ulkomailta eikä siis hyödynnä tätä mahdollisuutta. Osaajapulan ratkaisemiseksi pitää ottaa käyttöön kaikki keinot. Me yksinkertaisesti tarvitsemme enemmän ulkomaalaisia osaajia Suomeen”, sanoo Valtonen.

Yksi ulkomaalaisten osaajien rekrytoinnin ongelmakohdista on hankalaksi koettu oleskelulupaprosessi. Kyselyyn vastanneista yrityksistä vain kuusi prosenttia vastasi työperäisen oleskelulupaprosessin olevan sujuva. Lähes 45 prosentin mielestä prosessi on kankea tai erittäin kankea.

Noin puolet Suomeen rekrytoiduista ulkomaalaisista osaajista tulee EU-alueen ulkopuolelta. Toisin sanoen iso osa käy läpi vaivalloiskeksi koetun oleskelulupaprosessin Suomeen tullessaan.

”Suomessa haasteita tulee tietenkin esimerkiksi suomen kielen taidosta. Vaikka työpaikalla voisi toimia englannin kielellä, on suomalaisessa yhteiskunnassa vaikea toimia ilman jonkin asteista suomen kielen taitoa. Jotta paras ammattiväki saataisiin houkuteltua Suomeen, tarvitaankin sujuvia palveluja ja mahdollisuus kielen opiskeluun. Myös muut maat kilpailevat osaajista”, muistuttaa Minna Nore, Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja.

Noin 40 prosenttia ulkomaalaisia osaajia rekrytoineista yrityksistä on käyttänyt apunaan ulkopuolista kumppania, kuten henkilöstöpalvelualan yritystä.

”Maahantulon prosessi koetaan yrityksissä hankalaksi. Julkisten palveluiden kirjo prosessin eri vaiheissa niin työntekijälle kuin työnantajalle on moninainen. Myös yksityiset henkilöstöpalvelualan yritykset tuovat tukea ja turvaa sekä laajat verkostot löytää yrityksen tarvitsema osaaja. Tarvitaan maakunnallisesti ja alueellisesti entistä tiiviimpää yhteistyötä julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken sekä palvelupolkujen kuvaus eri toimijoiden rooleista ja vahvuuksista kansainvälisten osaajien tänne houkuttelemiseksi,” toivoo Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa.

Saatavuusharkinta poistettava
Keskuskauppakamari on esittänyt lukuisia toimenpiteitä osaajien maahanmuuton vauhdittamiseksi. Yksi niistä on saatavuusharkinnan poistaminen. Viime vuosina työn perusteella haetuista oleskeluluvista hieman yli puolet on ollut saatavuusharkinnan piirissä.

“Kyselyn tulosten perusteella tarve saatavuusharkinnan poistamiselle on ilmeinen. Myös duunareiden maahanmuuton pitää olla sujuvaa ilman toimimattoman saatavuusharkintajärjestelmän tuomaa byrokratiaa”, Valtonen sanoo.

Valtonen muistuttaa, että hallituksella on avaimet kädessään osaajien maahanmuuton helpottamiseksi.

“Kysymys on lähinnä siitä, löytyykö poliittista tahtoa ja halua käyttää kaikkia työkalupakissa olevia työkaluja. Tätä mitataan tekojen ja tulosten, ei puheiden kautta”, painottaa Valtonen.

Kauppakamarien kysely tehtiin 8.-13.12.2021. Kyselyyn vastasi 1184 kauppakamarien jäsenyritystä, joista 53 yritystä Satakunnan ja Rauman kauppakamareista. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli 6,4 % vastanneista.

Kauppakamareiden kyselyn keskeiset tulokset


Lisätietoja:
Mikko Valtonen
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija
puh. 040 867 8250
mikko.valtonen@chamber.fi

Minna Nore
toimitusjohtaja, Satakunnan kauppakamari
puh. 044 710 5364
minna.nore@satakunnankauppakamari.fi

Riikka Piispa
toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari
puh. 040 7088555
riikka.piispa@raumankauppakamari.fi


Liite 1: Kooste kyselyn tuloksista
Liite 2: Osaajia Suomen rajojen ulkopuolelta -julkaisu: julkaisuun