28.04.2025 08:30
Teksti: Marko Östman
Alueellinen elinvoima on tärkeä teema kuluvan kevään alue- ja kuntavaaleissa. Aluekehityksen asiantuntija Timo Aro näkee Suomen Euroopan unionin maihin ja muihin pohjoismaihin verrattuna kohtuullisen hyvinvoivaksi ja kilpailukykyiseksi alueeksi. Kuntien elinvoimaisuuden erot nousevat esiin EVP-indeksissä, jossa Raumalla ja Satakunnalla on omat valttinsa.
Vallitsevan maailmantilanteen myötä Suomesta on muodostunut ikään kuin saari. Tie maailmalle ja maailmalta Suomeen vie Itämeren kautta. Aluekehityksen asiantuntija Timo Aro kertoo maamme elinvoimaisuuden haasteiden kasvaneen huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana verrokkeihin eli muihin EU- ja Pohjoismaihin nähden. Suomen suhteellinen kilpailukyky ja kasvuetu ovat heikentyneet kolmesta syystä.
”Ensinnäkin alueemme kansantalous ei ole kasvanut samaa vauhtia kuin muualla. Toisena isona muutoksena työllistymisaste ja työllisten määrä ovat heikentyneet selvästi muihin verrattuna. Kolmas iso muutos liittyy voimakkaaseen väestön ikärakenteen muutokseen, joka on meillä haastavampi kuin kilpailijamailla”, Aro taustoittaa.
Näiden lisäksi hän nostaa esiin sen, ettei Suomen väestön koulutustason, koulutus- ja tutkimusmenojen ja tuottavuuden kasvu ole ollut yhtä hyvää kuin verrokkimailla. Vaikka Suomi on aiemmin menestynyt ja pärjännyt kohtuullisen hyvin kansainvälisissä vertailuissa, on vähitellen huomattu, ettei vanhalla menestyksellä voida enää ratsastaa.
”Olemme vasta viime vuosien aikana heränneet siihen, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot pitää nostaa 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, tuottavuutta on kyettävä lisäämään ja työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto ei ole ongelma, vaan ratkaisu.”
Kasvu luo ympärilleen kasvua
Elinvoima on alue- ja kuntataloudellista perustaa. Kyse on kovista kilpailukykyyn liittyvistä muuttujista, joita voidaan mitata ja verrata. Tähän lukeutuu esimerkiksi työllisyys- ja yritysdynamiikka, tulot, aluetalouden ja viennin mittarit, koulutustaso sekä kuntatalouden erilaiset tunnusluvut.
”Kuntalain mukaan kunnalla on kaksi ydintehtävää eli elinvoiman mahdollistaminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Näen, että jos elinvoima kattaa kovia kilpailukyvyn muuttujia, on hyvinvoinnin edistäminen pito- ja vetovoimaan liittyviä tekijöitä”, Aro sanoo.
Alueiden erilaistumiseen ja sitä kautta elinvoiman erojen muodostumiseen on useita syitä. Aro huomauttaa, että alueelliset erot ovat olleet Suomessa suhteellisen pysyviä ja ne ovat olleet aina isoja maan eri osien välillä.
”Taustalla on elinkeino- ja toimialarakenteen erilaisuus, sekä asema eli kuinka paljon alueella on menestyvää yritystoimintaa, vientiä ja muita kovaan kasvuun liittyviä tekijöitä. Sekä hyvillä että huonoilla tekijöillä on alueesta riippuva vahvistuva ja supistuva polkuriippuvuus – kasvu luo ympärilleen kasvua ja negatiivinen kehitys heijastuu helposti negatiiviseen kehitykseen.
Rauma on kokonaisindeksissä 57 seutukaupungin 2. sijalla.
Läntinen Suomi ja Lappi vahvoilla
MDI julkaisi helmikuussa 2025 Aron johdolla päivitetyn EVP-indeksin, jossa verrataan manner-Suomen kuntia toisiinsa 20 avainmuuttujan avulla. Aiempi alueellisia elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimaeroja mitannut indeksi oli joulukuulta 2023.
Elinvoima pitää sisällään aluetalouteen ja kasvuun liittyvät osatekijät, vetovoima liittyy alueen kiinnostavuuteen, houkuttelevuuteen ja vetovoimaisuuteen ulkopuolisten silmissä, ja pitovoimalla tarkoitetaan sitä, kuinka tyytyväisiä alueen asukkaat ja toimijat ovat kuntaan, palveluihin, asuinalueisiin ja turvallisuuteen.
”20 avainmuuttujaa sisältää nämä kolme teemaa. Tämän pohjalta on pisteytetty kaikki Suomen kunnat nollan ja sadan pisteen välillä. Tulokset paljastavat karulla tavalla sen, kuinka isoja alueelliset erot kuntien välillä ovat”, Aro sanoo.
EVP-indeksissä kunnat on luokiteltu alle 4 000, 4 000 – 9 999, 10 000 – 24 999, 25 000 – 49 999, 50 000 – 99 000 ja yli 100 000 asukkaan luokkiin. Jos kunnat jaetaan viiteen yhtä suureen viidennekseen, kartalla ensimmäisen ja toiseksi parhaan viidenneksen kunnat ovat vahvasti keskittyneet.
”Jos vedetään kaksi viivaa Suomen kartalle, voisi ensimmäisen vetää Helsingistä Kokkolaan ja sen viivan läntisellä puolella suurin osa kunnista kuuluu kahteen parhaimpaan viidennekseen. Toinen tällainen rypäs on Lappi, jossa kaikki kunnat pääsevät joko ensimmäiseen tai toiseksi parhaaseen viidennekseen.”
Vakaa Rauma vahva elinvoimaindeksissä
EVP-indeksin mukaan kärkikuntia ovat Espoo, Helsinki, Kittilä, Pirkkala, Sipoo, Vantaa ja Tuusula. Kyseessä on siis joko suuria kaupunkeja tai suurten kaupunkien kehyskuntia, ainoana poikkeuksena listoille nousseet Lapin kunnat.
Rauma asettuu 25 000 - 49 999 asukkaan kuntien luokkaan, jonka parhaaksi kunnaksi 73.6 pisteellä nousee Tuusula. Rauman pisteet ovat kokonaisindeksillä 56.1, mikä on Aron mukaan keskitasoa. Naapureista omissa luokissaan Porilla vastaava lukema on 48.8 ja Eurajoella 51.9 pistettä.
Rauma on vahva elinvoimaindeksissä, kun taas veto- ja pitovoimaindeksissä huomattavasti heikompi. Raumalla elinvoiman perusta on vahva ja monipuolinen. Työpaikkaomavaraisuus, työllisyys- ja yritysdynamiikka, keskimääräinen tulotaso, BKT ja vienti ovat selvästi keskitason yläpuolella. Kaupunki on myös kohtalaisen hyvin saavutettavissa yhteyksien näkökulmasta.
Aluekehityksen asiantuntija, Timo Aro
”Raumalla suunta on ollut koko ajan vakaa ja erityisesti pk-yrityskenttä on vahva. Meriteollisuuden muutoksissa on pystytty uusiutumaan ja monipuolistumaan. En olisi huolissani Rauman elinvoimasta. Geopolitiikka korostaa entisestään läntisen sijainnin ja rannikon merkitystä, sillä näissä on isot satamat.
Haasteet liittyvät veto- ja pitovoimaan. Aro toteaa Rauman joutuvan tulevaisuudessa tekemään töitä sen suhteen, miten kaupunkiin saadaan muuttamaan etenkin nuoria aikuisia ja miten opiskeluista valmistuvat saadaan kiinnittymään Raumalle.
”Rauman väestö kasvoi viime vuonna 147 henkilöllä, erityisesti maahanmuuton myötä. Kotimaan muuttoliikenne on pahasti pakkasella ja syntyneiden määrä on selvästi kuolleita alhaisempi. Opiskelutarjonta on alle 40 000 asukkaan kaupungissa rajallinen.”
Toimintaympäristön muutos luo momentumin
Satakunnan Aro näkee elinkeinoelämän ja talouden näkökulmasta vireäksi vientivetoiseksi maakunnaksi, jossa on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
”Toimintaympäristön muutos luo hyvän momentumin Satakunnalle, joka on myös saanut kaikista maakunnista eniten vihreän siirtymän investointiaikomuksia. Jos nämä investoinnit alkavat realisoitua, tuovat ne ajan mittaan alueelle työpaikkoja ja toimeliaisuutta sekä positiivisia kerrannaisvaikutuksia. Näin ollen koko Satakunnalla on nyt voittavat kortit käsissään”, Aro sanoo.
”Haasteena on väestön vauhdikas väheneminen ja ikärakenteen vinoutuminen, minkä lisäksi alueen tunnettuus ei ole paras mahdollinen. Lisäksi Uudenmaan, Pirkanmaan ja VarsinaisSuomen muodostama kasvukolmio on vaarallisen houkutteleva magneetti.”
Kovien kilpailutekijöiden rinnalla painottuu entistä enemmän etenkin nuorempien ikäluokkien kohdalla myös fyysinen, sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi.
”Nuoret arvostavat pehmeitä tekijöitä, kuten paikan ilmapiiriä, tapahtumia, elämyksiä, kansainvälisyyttä ja vapaa-ajan palveluita, jotka tekevät elämän mahdollisimman hyväksi ja mukavaksi. Myös turvallisuuden tunne ja koettu elämänlaatu korostuvat. Näiden tekijöiden painoarvo kasvaa koko ajan suhteessa työhön ja koulutukseen.”