Lounais-Suomen kauppakamarit selvittivät yritysten varautumista:
Lisää yhteistyötä ja tukea yritysten varautumiseen tarvitaan

Tapahtumat Ukrainassa ovat nostaneet varautumisen ja huoltovarmuusasiat yritysten agendalle uudella tavalla.


Lounaissuomalaiset yritykset toivovat kriiseihin varautumiseen yhteiskunnan ja muiden verkostojen apua. Erityisesti sähkön saannin turvaaminen sekä tietoliikenneyhteyksien varmistaminen herättävät yrityksissä huolta. Myös talousveden ja polttoaineiden jakelun turvaaminen kriisitilanteissa mietityttää alueen yrityksiä. Tiedot selviävät yritysten varautumis- ja huoltovarmuuskyselystä, joka tehtiin Rauman, Satakunnan ja Turun kauppakamareiden jäsenyrityksille huhtikuussa 2022. Kysely tehtiin yhteistyössä Huoltovarmuusorganisaation, Lounais-Suomen Aluehallintoviraston sekä Lounais-Suomen ELVAR-toimikunnan kanssa.

Hankejohtaja Panu Vesterinen Keskuskauppakamarista toteaa, että yritysten huoli on otettava vakavasti ja siihen on reagoitava pikaisesti:

”Yritysten tilanne on muuttunut nopeasti. Energian ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet ennätyksellistä vauhtia ja saatavuushuoli on ilmeinen. Komponentti- ja työvoimapulan lisäksi pulaa ja huolta on perusasioista kuten sähköstä, polttoaineista ja vedestä. Tarvitaan nopeita toimia yritystoiminnan jatkuvuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa.”

”Elinkeinoelämän isot huoltovarmuuskriittiset toimijat ovat toki jo mukana valtakunnallisessa varautumistyössä. Samalla keskisuuret yritykset heräävät jatkuvuuden varmistamiseen muuttuneessa tilanteessa. Lounais-Suomessa tehdään aktiivisesti Huoltovarmuuskeskuksen kanssa elinkeinoelämä-yhteistyötä (ELVAR). Tämän pohjalta on haluttu tehdä kysely nykytilanteesta kehittämistyön pohjaksi”, Vesterinen jatkaa.


Sähkönjakelun keskeytyminen yritysten kriittisin uhka

Yrityksistä 63,6 % ilmoitti, että sähkönjakelun keskeytyessä he eivät pysty jatkamaa toimintaansa lainkaan. Vain 2,8 % yrityksistä sähkönjakelun keskeytymisellä ei olisi lainkaan vaikutusta. Yrityksillä on jonkin verran käytössään varavoimakoneita, mutta sähkönjakelun turvaamisessa olisi selkeästi paikka laajemmalle yhteistyölle esim. varavoiman järjestämiseksi. Yritykset toivovatkin tilanteeseen sekä yhteiskunnan toimia että yhteistyötä yritysten kesken.

Polttoainehuollon keskeytyksen vaikutus yritysten toimintaan ei olisi aivan yhtä nopea kuin sähkönjakelun keskeytymisessä. Vastanneista yrityksistä 38 % pystyy jatkamaan toimintaansa korkeintaan viikon polttoainehuollon keskeytyessä ja kaikki vastaajat vähintään vuorokauden verran. Yritykset ovat varautuneet polttonesteiden saatavuuden häiriöihin mm. hankkimalla omia polttoainesäiliöitä, määrittämällä polttoaineen määrän minimirajan sekä selvittämällä sähkökatkon aikana toimivat jakeluasemat. Osa yrityksistä pystyy hoitamaan varautumisen itsenäisesti, mutta varsinkin pienemmät yritykset hyötyisivät yhteisestä varautumisesta.

Talousveden jakelun keskeytyessä 15,4 % yrityksistä ilmoitti, ettei voisi jatkaa toimintaansa lainkaan. Yrityksistä 37,8 % arvioi, ettei talousveden jakelun keskeytyksellä olisi lainkaan vaikutusta. Talousveden jakeluongelmista useilla yrityksillä voi olla jo aiempaa kokemusta, ja varsinkin veden saannista riippuvaiset yritykset ovat varautuneet asiaan omin toimin.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 42 prosentin toiminta keskeytyy vuorokauden sisällä, jos tietoliikenne keskeytyy. Vain 4,9 % vastaajista tietoliikenteen keskeytymisellä ei olisi lainkaan vaikutusta toimintoihin. Noin puolet yrityksistä on tehnyt sopimuksen useamman kuin yhden teleoperaattorin kanssa riskin vähentämiseksi. Varmuuskopiointi näyttää kyselyn perusteella olevan jo olevan rutiinia – peräti 96,5 % yrityksistä tekee säännölliset varmuuskopiot. Vastanneista yrityksistä 58,7 % käyttää monivaiheista tunnistautumista.

​​​​​​​
Kuvio: Vastausten jakaantuminen kysymyksiin ”Kauanko yrityksenne pystyy jatkamaan toimintaansa, jos tietoliikenne / talousveden jakelu / polttoainehuolto / sähkönjakelu keskeytyy?”

Kuvio: Vastausten jakaantuminen kysymyksiin ”Kauanko yrityksenne pystyy jatkamaan toimintaansa, jos tietoliikenne / talousveden jakelu / polttoainehuolto / sähkönjakelu keskeytyy?”


Yrityksistä 32,4 % on määrittänyt toimintansa kannalta kriittiset materiaalit ja 22,5 % kriittiset varaosat. Jopa 37,3 % yrityksistä on kasvattanut näiden kriittisten materiaalien varastoja turvatakseen toimintansa muuttuvissa olosuhteissa. 30 % on varmistanut kriittisten materiaalien ja varaosien saatavuutta vaihtoehtoisilta toimijoilta ja 15,7 % pyytänyt toimittajiansa nostamaan näiden materiaalien ja varaosien varastotasoa.

Erään vastaajan kommentti tiivistää nykytilanteen: ”Varautuminen ja varastoiminen on mahdotonta, kun tarvittavia komponentteja ei saa riittävästi edes nykyisiin toimituksiin. Tämä kuvaa monen muunkin materiaalin, raaka-aineen ja osan saatavuustilannetta. Toimituksia jää tekemättä, kun tarvittavia materiaaleja ei vain löydy markkinoilta tai niiden hinnat ovat karanneet käsistä.”

Yritysten varautumis- ja huoltovarmuuskysely toteutettiin Rauman, Satakunnan ja Turun kauppakamareiden jäsenyrityksille huhtikuussa 2022. Vastauksia saatiin yhteensä 143 kappaletta, joista noin 71 % tuli Varsinais-Suomesta ja noin 29 % Satakunnasta. Vastaajien yrityksistä suurimmat toimialat ovat teollisuus (34 %) ja elintarvikehuolto (11 %). 22 % vastaajista työllistää alle 5 henkeä ja 13 % yli 250 henkeä.


Lisätietoja:
Hankejohtaja Panu Vesterinen, Keskuskauppakamari, puh. 050 590 5196
Toimitusjohtaja Riikka Piispa, Rauman kauppakamari, puh. 040 708 8555
Toimitusjohtaja Minna Nore, Satakunnan kauppakamari, puh. 044 710 5364
Toimitusjohtaja Kaisa Leiwo, Turun kauppakamari, puh 040 556 6697